Historiallinen aika

Nokian kartanon kappelin pystykivi: hautakivi vai jotain muuta?

FM Ulla Moilanen – Turun yliopisto

Nokian kartanon mailla on 1500-luvun alkuun ajoittuva kivinen kappelin perustus ja sen sisällä Nokiankivenä tunnettu pystykivi, jonka pinnassa on mielenkiintoisia merkkejä. Kiven reunassa on liljaristiksi nimitetty korkea ristikuvio, jonka poikkipuut kääntyvät spiraaleiksi. Toinen kuvioista muistuttaa lähinnä t-ristiä. Mitä kaiverrukset merkitsevät ja mikä kiven funktio on ollut?

Nokian kartanokappelin paikalla olevaan kiveen kaiverrettuja merkkejä. Kuva: Ulla Moilanen.

Nokian kartanokappelin paikalla olevaan kiveen kaiverrettuja merkkejä. Kuva: Ulla Moilanen.

Nykyisin kivi on pystyssä, mutta se löytyi 1800-luvun puolivälin tienoilla kumollaan maasta puiston kunnostuksen yhteydessä. Apteekkari Daniel Skogman mainitsi vuonna 1864 ilmestyneessä teoksessa Suomi. Kirjoituksia isän-maallisista aineista julkaistussa artikkelissa, että kivi oli löytynyt muutamia vuosia aiemmin haudaksi tai kellariksi sopivan tiilirakenteen päältä, ja että lähellä on ollut toinenkin laakakivi. Tiilirakenteesta ei kuitenkaan löytynyt luita, vaikka Skogmanin lyhyen kuvauksen perusteella rakenne voisikin sopia keskiaikaiseksi muurihaudaksi. Ei myöskään tiedetä, onko kivi sijainnut alkujaan kappelin sisällä vai ulkopuolella.

Haudoista ei ole löytynyt kappelin myöhemmissäkään arkeologisissa tutkimuksissa merkkejä. Siitä huolimatta kiveä on useimmiten arveltu hautakiveksi, johon olisi kuvattu vaakunatunnuksia tai muita symboleja. Kappelin paikka on myös kansanperinteessä tunnettu nimillä ”Kurjen hauta” ja ”Kuninkaan hauta”. Kuninkaalla on viitattu tarunomaiseen pirkkalaispäällikköön Matti Kurkeen, joka tarinoiden mukaan olisi asunut paikalla keskiajalla. Näihin kertomuksiin on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti.

1: Nokiankivi symboleineen. 2: Toinen paikalta löytynyt laakakivi. 3: Tiilirakenteesta löytynyt ruodetiili. Piirrokset: Daniel Skogman 1864.

1: Nokiankivi symboleineen. 2: Toinen paikalta löytynyt laakakivi. 3: Tiilirakenteesta löytynyt ruodetiili. Piirrokset: Daniel Skogman 1864.

Ensimmäiset arkeologiset tutkimukset kappelilla teki Iikka Kronqvist vuonna 1931. Paikalta löytyneet luut tunnistettiin anatomisella laitoksella, jossa niiden todettiin sisältävän vain eläinluiden kappaleita. Muitakaan merkkejä hautauksista ei havaittu. Kronqvist arveli, ettei niitä paikalle ole koskaan tehty, sillä katolisen kirkon määräyksen mukaan yksityisissä kappeleissa (capellae non curatae) ei saanut suorittaa sakramenttejä. Vastaavia yksityiskappeleita oli 1500-luvun alussa mm. Köyliön kartanolla, Vesilahden Laukossa sekä Kangasalan Liuksialassa. Hautakiviteoriaa vastaan voisi puhua myös kiven materiaali ja muoto, sillä keskiaikaiset hautakivet on pääsääntöisesti tehty suorakaiteen muotoisiksi laaoiksi kalkkikivestä (ks. esim. Keskiajan naisia ja miehiä Suomen kirkkojen vanhimmissa hautakivissä).

Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt kappelin paikalla kaivauksia vuosina 2000 ja 2004-2009, ja kaivaustutkimuksiin on yhdistetty erilaisia luonnontieteellisiä menetelmiä. Uusien tutkimusten perusteella tiedetään, että kappelin paikalla on ollut puurakennus jo 1100-luvulla (sekä huomattavasti tätä vanhempi varhaismetallikautinen asuinpaikka). Löytöaineiston perusteella puurakennus ei kuitenkaan vaikuta olleen kirkollisessa käytössä.

Nokian kartanon puistossa sijaitseva kappelin perustus on kuulunut todennäköisesti 1500-luvun alussa pystytettyyn rakennukseen. Keskelle 1931 pystytetty kivi on löytynyt maasta 1800-luvun puolivälissä. Kuva: Ulla Moilanen.

Nokian kartanon puistossa sijaitseva kappelin perustus on kuulunut todennäköisesti 1500-luvun alussa pystytettyyn rakennukseen. Keskelle pystytetty kivi on löytynyt maasta 1800-luvun puolivälissä. Kuva: Ulla Moilanen.

Viimeisimpiä teorioita kiven merkityksestä on esittänyt Marianna Ridderstad (2015). Hänen mukaansa kivi olisi voinut olla kiinni kappelin seinässä ja merkit voisivat kuvata esimerkiksi rakennuspäivän, suojeluspyhimyksen tai fransiskaanien tunnuksia (t-risti). Jälkimmäinen voisi hänen mukaansa osoittaa Rauman fransiskaanikonventin vaikutusvaltaa Ylä-Satakunnassa. Iikka Kronqvistin mukaan Pirkanmaan keskiaikaisten kivikirkkojen tiiliarkkitehtuurissa näkyy selvä kytkös Kokemäenjoen suussa vaikuttaneisiin arkkitehteihin, joten tiiviit yhteydet munkkiveljeskuntaankin ovat voineet olla olemassa. Toisaalta Ridderstad esittää muitakin vaihtoehtoja kiven mahdollisesta funktiosta. Hänen mukaansa kyseeseen voisi tulla myös rajakivi tai vaikka kappelin seinässä olleen riimukalenterin osa. Kivi ympäristöineen tarjoaa siis vieläkin tutkittavaa, kuten myös yleisesti keskiajan yksityiskappelit ja niiden käyttöön liittyvät erilaiset kirkolliset yhteydet ja verkostot.

Käytetyt lähteet:

Adel, V. 2009. Nokian kartanon historian varhaisvaiheet – löytöjä ja tulkintoja. Pirkan maan alta 11: 5-15.

Kronqvist, I. 1921. Nokian keskiaikainen kappeli. Suomen museo 38-39 (1931-1932): 16-21.

Ridderstad, M. 2015. Nokian kartanokappelin ”riimukivi”. Pirkan maan alta 14: 38-45.

Skogman, D. 1864. Kertomus matkoiltani Satakunnassa muisto-juttuja keräämässä. Suomi. Kirjoituksia isän-maallisista aineista. 2. osa: 123-162. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Helsinki.

1 reply »

  1. Kiveen hakatun t-ristin, eli heraldikkojen tunteman Pyhän Antoniuksen ristin toinen pää näyttäisi näin sepän näkökulmasta kuvaavan niin sanottua ”sepänkiilaa”, eli ristin kiinnitysmenetelmää symmetriseen jalustamaiseen kivipaateen.

    Sepänkiila on yksinkertainen kiinnitystekniikka, jonka jo varhaiskeskiajan kirkkorakentajat tunsivat Euroopassa, eli kiveen hakattuun reikään pudotetaan rautakiila terä ylöspäin ja vastaavan kokoinen halkaistu rautatappi, kuvan tapauksessa ristin varsi pudotetaan reikään, pyöritetään kiila kohdalleen ja hakataan kiinni. Nykyajan ruuvilla kiristettävät kiila-ankkurit periytyvät juuri sepänkiilasta.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s