Aasia

Voihan rotta! Arkeologiset rottalöydöt kauppareittien kuvaajina

Heli Etu-Sihvola

Yorkin yliopistossa työskentelevä eläinosteologi David Orton vieraili Suomessa näytteenottomatkalla ja piti Helsinki Archaeology Seminarissa (HAS) 18.5.2018 esitelmän ”Pirenne’s Rodents? Rats as proxies for trade and urbanism”. Orton tutkii uudessa projektissaan rautakauden ja keskiajan Eurooppan kauppareittejä rottien avulla.

Rottien avulla voidaan saada tietoa mm. tautien leviämisestä, urbanismista, migraatiosta ja kaupasta. Rotat lisääntyvät nopeasti ja ovat hyviä tutkimuskohteita myös sellaisissa tapauksissa, jolloin ihmisistä ei ole mahdollista ottaa näytteitä. Orton kertoi, että yksi varhaisimmista ihmistoiminnan yhteydessä tavatuista rotista on löytynyt muumion sisältä. Oletettavasti rotta oli jäänyt loukkuun balsamoinnin yhteydessä. Lisäksi rottia tunnetaan mm. Pompejista. Euroopan vuosien 1-500 jaa. rottalöytöjen levintä on hyvin samankaltainen Rooman imperiumin rajojen kanssa. Ajan kaupungit sijaitsivat tiheässä ja olivat hyvin verkottuneita. Tutkimusten mukaan rotta levisi Lontooseen 100-luvulla ja Yorkin löydöt on ajoitettu 200-luvulle.

Mustarotta (Rattus rattus) ja isorotta eli rotta (Rattus norvegicus). Kuvat: Wikimedia Commons.

On huomattavaa, että Rooman imperiumin hajoamisen jäljiltä Euroopasta on hyvin vähän rottalöytöjä ennen viikinkiaikaa, jolloin löydöt taas lisääntyvät. Rottia on 800-luvulta mm. Birkasta, Yorkista ja mahdollisesti myös Hedebystä ja löytömäärän tähden voidaankin puhua ”viikinkiajan rottahorisontista”.

Molemmat Euroopassa elävät rottalajit ovat peräisin Aasiasta. Isorotta (Rattus norvegicus) syrjäytti mustarotan (Rattus rattus) Euroopassa 1600-1700-luvuilla. Isorotalle on ollut etua siitä, että se on paitsi kookkaampi, myös huomattavan paljon aggressiivisempi kuin mustarotta. Löytöretkeilyn on ajateltu olleen suurin syy isorottien leviämiseen, mutta siitä ei ole vielä varmuutta, tapahtuiko leviäminen ensin lännestä vaiko idän kautta.

Isorotan ja mustarotan kallot vertailussa. Kuva: http://www.ipernity.com

Mustarotta sietää isokokoista sukulaistaan huonommin kylmiä olosuhteita ja sen vuoksi se on osin ”ihmisriippuvainen”. Tästä johtuen rotat ovat myös eläneet keskittyminä siellä, missä ihmisiä on ollut enemmän. Pienistä kannoista johtuen mustarottien populaatiot eivät myöskään ole olleet kovin kestäviä ja sisäsiittoisuutta on voinut tapahtua. Näitä ominaisuutta voidaan käyttää hyödyksi muun muassa kauppareittien tutkimuksessa. Ortonin ja yhteistyökumppaneiden projektissa tutkitaan Euroopan mustarottapopulaatioiden sukulaisuuksia DNA:n ja muiden luonnontieteellisten analyysien avulla. Mustarotan geneettisiä linjoja on tutkittu Euroopassa hyvin vähän. Jos oletetaan, että mustarotat levisivät tehokkaasti kaupankäynnin myötä, eri populaatioiden elinalueiden perusteella voi olla mahdollista tunnistaa ihmisten käyttämiä kauppareittejä, myös väliasemia, joita on hankalaa tavoittaa silloin kun kirjallisia lähteitä ei ole.

Ortonin johtama projekti yrittää kartoittaa muun muassa sitä, levisikö mustarotta Baltiaan jo rautakaudella – oliko se läsnä jo viikinkiajalla 800-900-luvuilla vai kenties jo paljon aiemmin? Vai saapuiko se vasta Hansakaupan myötä 1200-luvulla? Suomalaisten viikinkiaikaisiksi tulkittujen rottanäytteiden ajoitus on toistaiseksi epävarma, joten toivottavasti tuleva tutkimus tulee antamaan paljon lisätietoa meidänkin löydöistämme.

Laivarotta. A.L. Tarterin piirros, Wellcome Collections (CC BY).

———

Kirjoittaja Heli Etu-Sihvola on Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, joka tutkii väitöskirjassaan Euran Luistarin kalmistoon haudattua väestöä luuston stabiili-isotooppianalyysien avulla.

Lähteet:

David Ortonin esitelmä Helsinki Archaeology Seminarissa 18.5.2018.

Brown and Black Rat skulls, ventral view http://www.ipernity.com/doc/329017/27508527

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s