Löytyykö Nefertiti Tutankhamonin haudasta?

HuK Ilari Aalto – Turun yliopisto

Tutankhamonin (k. 1323 eaa.) haudan KV62 löytyminen vuonna 1922 oli kansainvälinen sensaatio, joka hakee vertaistaan ikonimaisuudellaan ja saamallaan mediahuomiolla. Nuorena kuolleesta, verraten merkityksettömästä 18. dynastian faraosta tuli rikkaiden hauta-antimiensa ansiosta maailmankuulu, ja vuosittain sadat tuhannet turistit käyvät Luksorissa ihailemassa hallitsijan pientä hautaa.

Luulisi, että tästä ei enää paremmaksi pääse. Hiljan egyptologian tohtori Nicholas Reeves Arizonan yliopistosta kuitenkin ehdotti, että Howard Carter ei ehkä löytänytkään kaikkea. Haudassa saattaa olla löytymättömiä huoneita, ja Reeves arvelee, että ne saattavat kätkeä kunigatar Nefertitin haudan. Jos arvio pitää paikkansa, se olisi Reevesin mukaan “kaikkien aikojen suurin arkeologinen löytö”. Tämä fraasi saattaa saada egyptologiaa seuranneen varoitusvalon vilkkumaan: Egyptin johtava egyptologi Zahi Hawass on kutsunut useaa uutisankaksi osoittautunutta kohdetta “21. vuosisadan suurimmaksi löydöksi”.

Berliinissä esillä oleva Nefertitin rintakuva on yksi muinaisen Egyptin tunnetuimmista veistoksista. Kuva: Philip Pikart/Wikimedia Commons.

Reevesin ajatusta ei kuitenkaan kannata fantastisuudestaan huolimatta sivuuttaa. Koko hypoteesi suljetuista ovista perustuu tarkoille skannauksille, joita madridilainen Factum Arte -yhtiö on tehnyt Tutankhamonin haudasta. Reeves havaitsi Tutankhamonin hautakammion pohjois- ja länsiseinässä pystysuuntaisia ilmiöitä, jotka näyttäisivät olevan umpeen muurattuja ovia. Näiden havaitsemista on haitannut se, että kohdat ovat upeiden seinämaalausten peitossa. Skannauksissa linjat näkyvät kuitenkin selkeinä, ja etenkin länsiseinässä kaksi pystysuuntaista linjaa näyttäisi päättyvän juuri samalle korkeudelle kuin itäseinän varastohuoneeseen johtava ovikin. Jos haudassa tosiaan on vielä avaamattomia kammioita, saadaan vastaus yhteen paljon keskustelua herättäneeseen kysymykseen: miksi Tutankhamonin hauta on niin vaatimaton muihin Kuninkaiden laakson faraohautoihin nähden?

Perinteisenä selityksenä Tutankhamonin haudan häkellyttävän rikkaiden hautalöytöjen ja haudan pienen koon välillä vallitsevalle epäsuhdalle on esitetty sitä tosiasiaa, että farao kuoli vain 19-vuotiaana, ennen kuin ehti alkaa varustaa omaa hautaansa. Ajatuksena on ollut, että farao olisi haudattu alun perin jollekin ylimykselle tarkoitettuun hautaan. Reeves kuitenkin kiistää tämän, ja ehdottaa jotain paljon villimpää; että poikakuningas olisikin haudattu mahdollisen edeltäjänsä ja ehkä jopa äitinsä, kuningatar Nefertitin hautaan.

Kuvakaappaus Factum Arten Tutankhamonin haudan pohjoisseinästä tekemästä keilauksesta. Kuvan keskellä ja oikeassa laidassa näkyvät pystysuorat viivat viittaavat Reevesin mukaan siihen, että seinässä on ollut suuri aukko sarkofagin kuljettamista varten. Kuva: Factum Arte.

Reevesin teesi on, että KV62 rakennettiin alun perin kuningattarelle, ja Tutankhamonin kuoltua haudan eteiskäytävää laajennettiin tämän hautausta varten, ja hautaan lisättiin kaksi aarrekammiota. Reevesin mallissa Tutankhamonin hauta on nykyisellään vain laajennettu eteiskäytävä hautaan, joka on kuningatarten hautojen tapaan kaartunut käytävästä oikealle, eikä faraohautojen tapaan vasemmalle.

Uutta auringonjumala Atonin kulttia ajaneen “kerettiläisen” farao Akhenatonin kauneudestaan tunnettu puoliso Nefertiti on salaperäinen hahmo, jolla on vankka asema länsimaisessa mielikuvituksessa, mutta jonka elämästä tiedetään varsin vähän. Hänen arvellaan olleen myöhemmin Tutankhamonia faraona seuranneen Ayn tytär, mutta on yhtä mahdollista, että Nefertiti olisi alun perin ollut mitannilainen prinsessa. Myös kuningattaren kuolemasta on esitetty mitä erilaisempia teorioita, kuten että Nefertiti olisi joutunut epäsuosioon tai kuollut tautiepidemiassa miehensä vielä eläessä. On myös arveltu, että Nefertiti olisi jatkanut Akhenatonin kuoltua hallitsijana nimeltä Neferneferuaten.

Kaavakuva Tutankhamonin haudasta ja Nicholas Reevesin ehdottamat laajennukset. Kuva: Theban Mapping Project Nicholas Reevesin tekemin lisäyksin.

Nefertitin kohtaloon saatiin uutta valoa vuonna 2012, kun Dayr Abū Ḥinnista, vain 10 kilometrin päästä Akhenatonin perustamasta uudesta pääkaupungista Akhetatonista (nykyinen Amarna) löytyi piirtokirjoitus, joka mainitsee kuningatar Neferneferuaten Nefertitin olleen elossa vielä Akhenatonin 16. hallintovuotena, vuotta ennen faraon katoamista asiakirjoista. Dokumentin valossa Nefertiti on ilmeisesti sama henkilö kuin Neferneferuaten, joka hallitsi ennen faraoita Smenkhara ja Tutankhamon.

Mutta onko Reevesin villeillä väitteillä pohjaa? Suljettujen ovien olemassaolo on toki mahdollista, ja se on selvitettävissä kaikuluotauksin, joita aiotaankin tehdä. Tutankhamon haudassa oli löydettäessä kolme umpeen muurattua ja sinetöityä ovea, jotka kaivausten yhteydessä avattiin. Sinänsä niitä voisi olla lisääkin. Mutta se, että ne johtaisivat paljon suurempaan hautaan eikä vain pieniin kammioihin, joita haudassa jo ennestään on kaksi, vaatii ajatuksena hieman märehtimistä. Vaikka Reevesin seinän halkeamista tekemät tulkinnat yksinään tuntuvat suureellisilta, löytyy vahvin tuki hänen ajatuksilleen haudan koristelusta.

Getty Conservation Institute teki vuonna 2012 kokonaisvaltaisen analyysin Tutankhamonin hautakammion seinämaalauksista, ja niiden perusteella pohjoissenän maalaukset on toteutettu eri tavalla kuin muiden seinien. Seiniä koristaa keltaiselle pohjalle toteutettu kuvasarja, jossa on otteita päiväänastumisen kirjasta ja pohjoisseinällä kuva-aihe, jossa Tutankhamonin seuraaja Ay suorittaa edeltäjälleen suun avaamisen rituaalia, Tutankhamon esitetään Ka-henkensä kanssa ja Tutankhamon tervehtii Osiris-jumalaa.

GCI:n analyysin mukaan kuvat on maalattu keltaisen maalin päälle pohjoisseinää lukuun ottamatta, jonka kuvat ovat olleet valkoisella pohjalla, ja keltainen väri on lisätty niiden ympärille. Kuriositeetilta vaikuttava yksityiskohta on merkittävä: keltainen väri oli varattu vain faraon hautakammioon, “kultaiseen taloon”. Tyyliseikkojensakin puolesta pohjoisseinän kuvat ovat vanhakantaisempia kuin muiden seinien, ja jos Reeves on oikeassa, ne on maalattu aikaisemmin, haudan edelliselle omistajalle. Eikä huone olisi ollut silloin hautakammio.

Erityisen huomionarvoisia ovat hahmojen piirteet. Ihmettelin itsekin käydessäni haudassa vuonna 2004, miksi suun avaamista Tutankhamonille suorittava Ay on kuvattu niin lapsenomaiseksi, vaikka hän oli faraoksi noustessaan jo vanha mies. Tämä selittyisi yksinkertaisesti sillä, että hahmojen nimet on vaihdettu haudan uudelle omistajalle sopiviksi. Reeves nostaa myös esiin nyt Tutankhamoniksi nimettyjen hahmojen kasvonpiirteitä, joiden hän näkee osuvan yksiin Nefertitin kuvausten kanssa. Reeves selittää myös, mikä rooli kuvalla on ollut, jos maalauksen takana tosiaan on umpeenmuurattu ovi: kyse olisi hämäysmaalauksesta, jollaisista on useita esimerkkejä Kuninkaiden laakson haudoista, ja jonka tarkoitus olisi ollut esittää haudan todella päättyvän tähän. Jos Reeves on oikeassa, kyseessä on ainoa tunnettu valeseinä, jota ei ole murrettu jo muinaisina aikoina.

Mutta entä väite Nefertitistä haudan alkuperäisenä omistajana? Totta on että Nefertitin hautaa tai muumiota ei koskaan ole vakuuttavasti tunnistettu, vaikka erilaisia ehdokkaita on ollut 1800-luvulta lähtien. On myös selvää, että Tutankhamoin ja Nefertitin haudoilla on jonkinlainen suhde: Tutankhamonin hauta-aarteista häkellyttävät 80% on anastettu faraon edeltäjiltä, ja monet hauta-antimista faraon sarkofagia myöten ovat alun perin kuuluneet Neferneferuatenille – eli ilmeisesti Nefertitille. Tutankhamon on ilmeisesti myös haudatuttanut uudestaan Amarna-kauden edeltäjiään Kuninkaiden laaksoon. Tämän järjen mukaan Nefertitinkin pitäisi löytyä sieltä. Nefertitin etsiminen onkin Reevesille henkilökohtainen ristiretki, jolla hän on ollut jo vuosien ajan.

Reevesin teoria kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Nefertitin koskemattoman haudan löytyminen olisi vielä Tutankhamonin haudan paljastumistakin suurempi sensaatio. Reevesin ajatus ei kuitenkaan ole aivan aukoton. Kuninkaiden laakson kalkkikivessä on nimittäin runsaasti luonnollisia halkeamia, jotka saattavat olla hyvinkin säännönmukaisia. Reeves ei myöskään selitä sitä, että yleisesti hyväksytyn kronologian mukaan Tutankhamonia hallitsijana ei edeltänyt Nefertiti, vaan Smenkhara-niminen farao, joka tunnetaan vain joistakin hautamaalauksista ja esineistä. Reeves olettaa suoralta kädeltä Nefertitin ja Smenkharan olevan sama henkilö, mutta egyptologit ovat tästä kaikkea muuta kuin yksimielisiä. Reevesin teoria haudan muodosta on myös ristiriitainen. Hänen hypoteesissaan oikealle kaartuva hauta todistaa sen kuuluneen kuningattarelle, mutta tällöin Nefertitin olisi pitänyt alkaa rakennuttaa hautaa jo ennen faraoksi nousuaan. Näin Reeves olettaakin, mutta ei selitä, miksi Nefertiti olisi jo kuningatarkaudellaan aloittanut haudan rakentamisen Thebaan Amarnan sijaan. Amarnasta on lisäksi löytynyt kappaleita Nefertitin ushebtista, hautafiguurista, joka saattaa kertoa kuningattaren tulleen haudatuksi sinne.

Niin tai näin, Tutankhamonin haudassa on lukuisia yksityiskohtia, jotka kaipaavat vielä selitystä. Reevesin teoria on testattavissa ja tullaan lähitulevaisuudessa testaamaan. Skannauksissa näkyvistä linjoista etenkin länsiseinän linjat sopivat niin hyvin yhteen itäseinän oviaukon kanssa, että ainakin yhden lisäkammion löytyminen on mielestäni hyvin todennäköistä. Parhaassa tapauksessa meitä odottaakin lähitulevaisuudessa vuosisadan egyptologinen läpimurto, tai sitten nollatulos. Kuten The Guardian -lehden haastattelussa Egyptin muinaismuistoministeri Mamduh Al-Damaty totesi, Reevesin teoria “on hyvä, mutta se ei tarkoita sen olevan tosi. Parhaat teoriat eivät aina toimi.” On myös hyvä muistaa, että egyptologia on paljon muutakin kuin faraoita. Vaikka Nefertitillä on helppo ratsastaa otsikoissa, ovat tavalliset egyptiläiset todellinen tutkimuksen mysteeri. Heidän elämästään lähes koko muinaisen Egyptin ajalta tiedetään vähemmän, kuin yhdestäkään 18. dynastian faraosta.

Käytetyt lähteet:

Dijk, Jacobus van 2000: The Amarna Period and the Later New Kingdom (c.1352–1069 BC). In The Oxford History of Ancient Egypt. Ian Shaw (ed.). Oxford University Press, Oxford, 265–307.

Perre, Athena Van der 2012: Nefertiti’s last documented reference [for now]. in In the Light of Amarna. 100 Years of the Nefertiti Discovery. F. Seyfried (ed.), Berlin, 195–197.

Reeves, Nicholas 2015: The Burial of Nefertiti? Amarna Royal Tombs Project. Valley of the Kings. Occasional Paper No. 1.

The Guardian 29.9.2015: Archaeologist aims to prove Nefertiti is buried in Tutankhamun’s tomb.

Internet-aineistoja:

Factum Foundation: High Resolution Image Viewer

The Getty Conservation Institute: Conservation and Management of the Tomb of Tutankhamen.

Theban Mapping Project: KV 62 (Tutankhamen)