Ilari Aalto – Turun yliopisto.
Rakkausavioliitot tuntuvat usein olevan moderni ilmiö, mutta syvää kiintymystä voi löytää kaukaisesta menneisyydestäkin. Esimerkiksi farao Ramses suuren ja tämän päävaimon Nefertarin suhde oli varmasti dynastian rakkaustarina, tai ainakin sellaisen kuvan tarjoaa Nefertarin hauta ja muut monumentit, joita Ramses lempivaimolleen rakennutti.
Nefertari Merytmutin (noin 1295–1255 eaa.) nimi tarkoittaa Kaunista kumppania, Mut-jumalattaren rakastettua. Hänen alkuperästään ei tiedetä paljoa, mutta jalosukuinen hän ilmeisesti oli koska kelpasi faraon vaimoksi: Nefertari oli kolmentoista vuoden kypsässä iässä mennessään naimisiin viisitoistavuotiaan Ramseksen kanssa. Tietoja hänestä on säilynyt Egyptin monumenteissa ja savitaulukirjeissä Egyptin ja heettiläisten välillä, mutta parhaiten kaunis kuningatar tunnetaan tämän haudasta Kuningatarten laaksossa Luksorin länsirannalla. Nefertari kuoli 40-vuotiaana jättäen Ramseksen murheen valtaan. Farao itse eli peräti 90-vuotiaaksi, puoli vuosisataa ilman rakkainta kuningatartaan. Ketään muuta vaimoaan hän ei koskaan nostanut samaan asemaan.
Nefertarin hauta QV66 on tyypillinen uuden valtakunnan (1550–1069 eaa.) aikainen kuninkaallinen kalliohauta pää- ja sivukammioineen sekä kuva-aiheineen. Pyramidien kaltaiset massiiviset hautamonumentit olivat väistyneet suosiosta jo keskivaltakunnan (2055–1650 eaa.) aikana, ja haudanryöstäjien pelossa suosituiksi olivat tulleet huomaamattomat haudat. Nefertarin hauta on kooltaan Kuningatarten laakson suurimpia, mutta häviää silti koossa useimmille Kuninkaiden laakson faraohaudoille. Hauta on louhittu kalkkikivikallioon kahteen tasoon, ja se koostuu kahdesta pääkammiosta ja viidestä pienestä sivukammiosta. Syvemmällä olevaa hautakammiota kannattelee neljä pilaria. Hauta on pohjois-etelä-suuntainen, mutta mutkittelee hieman keskellä, mikä ilmeisesti johtuu rakentajien kalliossa kohtaamasta häiriöstä. Se ei ole mikään ihme, sillä Luksorin kalliot ovat täynnä onkaloita ja maanjäristysten aiheuttamia halkeamia.
Nefertarin hauta tunnetaan ennen kaikkea loisteliaista maalauksistaan, jotka tekevät haudasta mestariteoksen. Elävillä väreillä maalatut runsaat kuvat olivat säilyneet lähes täydellisessä kunnossa haudan löytyessä 1904. Ikävä kyllä kalliossa piilevä suola ja ihmisten läsnäolo alkoivat yhdessä nopeasti tuhota maalauksia, ja hauta oli suljettava yleisöltä 1950-luvulla. 1986 alkoivat mittavat konservointityöt, joiden tehtävä oli pysäyttää maalausten tuhoutuminen, mutta jo tuhoutuneita maalauksia ei rekonstruoitu.
Hautamaalaukset kuvaavat kuningattaren matkaa tuonpuoleiseen ja toimivat käytännössä suurikokoisena kuolleiden kirjana, jonka tarkoitus oli auttaa vainajaa selviämään manalan vaaroista ja muuttumaan valaistuneeksi henkiolennoksi, joka voi liikkua kuolleiden ja elävien maailmassa. Maalaukset antavat Nefertarista kuvan tavattoman kauniina naisena, joka kuvataan pukeutuneena kuningattaren korppikotkanmuotoiseen kruunuun ja ylelliseen, läpinäkyvään laskostettuun pellavaan. Useat kuvat esittävät kuningattaren jumalten seurassa faraoiden tapaan tasavertaisena näiden kanssa. Hautakammion maalauksissa Nefertari pitää eri jumalia ja jumalattaria hellästi kädestä ja on kuvattuna jumalana itsekin, toisessa kädessään elämää antava ankh-risti.
Hauta oli löytyessään ryöstetty ajat sitten, eikä hauta-antimista ollut muutamaa skarabia ja sandaaliparia lukuun ottamatta paljoakaan jäljellä. Nefertarin arvokas purppuraista graniittia ollut sarkofagi oli murskattu, ja tämän kullatusta hauta-arkustakin löytyi vain kappale. Kuningattaren muumiosta itsestään ei ollut jäljellä muuta kuin polven palasia. Kaikki mitä Ramseksen lempivaimon kauneudesta voidaan enää tietää on siis talletettu haudan seinille. Nefertarin hymyileviä kasvoja katsellessaan ei ihmettele lainkaan, mikä sai mahtavan Ramseksen rakastamaan tätä niin kovin.
Hauta on toki suurenmoinen, mutta se ei ole suinkaan ainoa suosionosoitus faraolta rakkaalleen. Ympäri Egyptiä Ramses osoitti päävaimolleen poikkeuksellista huomiota kuvaamalla hänet julkisissa monumenteissaan, usein samankokoisena itsenä ja muiden jumalten kanssa. Tämä oli täysin poikkeuksellista, sillä kuningattaret ja kaikki muut kuin farao oli lähes poikkeuksetta kuvattu patsaissa ja temppelien seinissä asemansa mukaisesti pieninä ja vaatimattomina suurten kuolemattomien rinnalla. Sama toistuu haudassa: Nefertaria kutsutaan loitsuteksteissä nimillä, jotka on aiemmin osoitettu vain faraolle. Hän on ”Kahden maan valtiatar” ja ”Ylä- ja Ala-Egyptin valtiatar”. Oikeastaan käännöksen pitäisi olla ”herratar”, koska sana on muodostettu lisäämällä miespuolisen sanan loppuun feminiinipääte -t. Nämä kuninkaan tittelit osoittavat, että Nefertarilla oli asema valtion hallinnossa.
Ramses antoi Nefertitille kuitenkin vielä arvonimiäkin enemmän. Vai mikä olisi koskettavampi tapa osoittaa hellää rakkautta, kuin rakennuttaa rakkaalleen temppeli? Abu Simbelin kuuluisan kalliotemppelin viereen Ramses antoi louhia kallioon toisen pyhäkön, jonka julkisivulla on rivi kymmenmetrisiä Ramsesta ja Nefertaria esittäviä patsaita. Toisen Nefertarin patsaan viereen on kaiverrettu kestämään ikuisiksi ajoiksi sanat ”…mahtavalle kuninkaalliselle vaimolle Nefertari Merytmutille, jonka vuoksi aurinko nousee – elämän saaneelle ja rakastetulle”. Näin voimallista
rakkaudentunnustusta saattoi harva Egyptin kuningattaristakaan odottaa.
Hyvää ystävänpäivää!
Käytetyt lähteet:
McDonald, John K. 1996: House of Eternity. The Tomb of Nefertari. Digitaalinen versio.
Taylor, John H. 2001. Death and the Afterlife in Ancient Egypt. The University of Chicago Press, Chicago.
Weeks, Kent R. 2001. Valley of the Kings: The Tombs and the Funerary Temples of Thebes West. White Star, Vercelli.
3D-versio ja muuta tietoa Nefertarin haudasta löytyy Osiris.netin sivuilta.
Getty Conservation Instituten sivuilla on lisää tietoa haudan konservoinnista ja julkaisuja aiheesta.
KALMISTOPIIRI 