Ulla Moilanen Kymmeniä vuosia sitten Lammin Gammelgårdin maalta Ormajärven rannasta löytyi kovan tyrskyn jälkeen hevosenkenkäsolki (KM 17142:1). Kansallismuseon kokoelmiin solki toimitettiin vuonna 1966. Yhtä aikaa soljen kanssa lähetettiin kaksi samasta paikasta löytynyttä […]
Minna Luomala – Turun yliopisto Suoruumiit ovat turpeessa säilyneitä ihmisten jäännöksiä, joita on kahta eri tyyppiä. Suoluurangot ovat nimensä mukaisesti luurankoja tai luita, kun taas suomuumiot ovat muumioituneita ihmisjännöksiä, joissa on yhä […]
Jere Leppänen – Turun yliopisto Uhraaminen – niin ihmisten, eläinten kuin esineidenkin – on ollut osa ihmisten elämää kivikaudelta lähtien (Bremmer 2007, 2). Nyky-yhteiskunnan näkökulmasta uhraaminen tuntuu arkaaiselta ja elävien olentojen rituaalinen tappaminen barbaarimaiselta. […]
HuK Sanni Salomaa – Turun yliopisto Vallitseva hautaustapa rautakauden Euroopassa oli vainajien hautaaminen maan alle, mutta se ei ollut ainoa käytössä ollut tapa (Wells 2002: 373). Rautakaudella tehtiin sekä polttohautauksia että ruumishautauksia (Price […]
HuK Hilla Mikkonen – Turun yliopisto Rautakauden kallokultti ja ihmispäähän liittyvät maagiset uskomukset on perinteisesti liitetty keltteihin ja heidän uskonnolliseen maailmankuvaansa. Kelttien uskomusmaailmassa kaikkialla ympäristössä oli maagisia voimia ja erilaiset jumalhahmot elivät […]
HuK Hilla Mikkonen – Turun yliopisto Orgaaninen materiaali säilyy Suomen maaperässä varsin heikosti, joten varhaisten ruoka-aineiden tavoittaminen haudoista on vaikeaa. Kuitenkin myös Suomesta on rautakaudelta ruoka-aineistoa, jonka lisäksi varsinkin Skandinaviasta tunnetaan runsaasti […]
Nelli-Johanna Saari – Helsingin yliopisto Inkojen valtakunnan (1400-1532 jaa.) rajat ylsivät huippuaikoinaan 1500-luvun alussa Etelä-Amerikan länsipuolelta aina Ecuadoriin sekä Chilen pohjois- ja keskiosaan saakka. Espanjalaisvalloittajien saavuttua alueelle vuonna 1532, oli inkojen hallinnoima […]
