Kategoria: DNA-tutkimus

Atacaman pienen muumion vaiheet

Ninni Närväinen Atacaman autiomaa Chilen ja Perun rajalla on paikoin äärimmäisen kuivaa aluetta. Pehmytkudoksia säilyttävän ympäristön vuoksi (Aufheide 2003:141) sieltä on löydetty runsaasti eri-ikäisiä muumioita. Useiden ajoitustulosten perusteella Chile kuuluu maailman vanhimpiin […]

Arvioi tämä:

Muinais-DNA:ta Isonkyrön Levänluhdan rautakautisista vainajista: Osa muistuttaa saamelaisia, yksi pohjoismaalaisia

Isonkyrön Levänluhdan vesikalmiston vainajista tehtyjen muinais-DNA-tutkimusten ensimmäisiä tuloksia on julkistettu bioRxiv-palvelussa. Kyseessä on esijulkaisu, eli tutkimustulokset eivät vielä ole ilmestyneet vertaisarvioidussa julkaisussa. Tutkijat voivat kuitenkin antaa käsikirjoituksen bioRxiv-palveluun muiden nähtäväksi, jolloin artikkelista […]

Arvioi tämä:

Muinais-DNA:ta ja ympäristöarkeologiaa – Opiskelukuulumisia Durhamin yliopistosta

HuK Nelli-Johanna Saari – Durhamin yliopisto Valmistuin 2017 keväällä kandiksi Helsingin yliopistosta pääaineenani arkeologia (ks. juttu kandinaatintutkielmastani Kalmistopiirissä), minkä jälkeen jatkoin syksyllä opiskelemaan arkeologian maisteritutkintoa Iso-Britanniaan Durhamin yliopistoon. Valitsin Durhamin opintojen sisällön, professorien […]

Arvioi tämä:

Tiedekahvilassa puhuttiin teknisen rikostutkinnan arjesta ja tulevaisuudennäkymistä

Tampereen Lumate-keskuksen Café Scientifique (tiedekahvila) -luento tarjosi 13.12.2017 katsauksen rikostekniikkaan, kun Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion tutkimusjohtaja FT Tapani Reinikainen puhui kirjasto Metsossa otsikolla Teknisen rikostutkinnan arkea ja tulevaisuudennäkymiä. Reinikainen kertoi, kuinka CSI-sarjat ovat kohottaneet […]

Arvioi tämä:

EAA Maastricht 2017: Kolmas tieteellinen vallankumous ja imeväiset rautakauden taloissa

European Association of Archaeologists (EAA) -yhdistyksen vuosittainen konferenssi järjestettiin syyskuussa 2017 Maastrichtissa. Yksi konferenssin teemoista liittyi Kööpenhaminan yliopistossa professorina toimivan Kristian Kristiansenin lanseeraamaan kolmanteen tieteelliseen vallankumoukseen arkeologiassa. Ensimmäinen tieteellinen vallankumous tapahtui jo 1800-luvulla biologisen ja […]

Arvioi tämä: