Etiikka

Holokaustin arkeologian lyhyt historia

Holokaustiarkeologia (Archaeology of the Holocaust) tutkii toisen maailmansodan aikaisia, natsien ja näiden liittolaisten juutalaisiin kohdistaman joukkotuhon materiaalisia jäänteitä. Tutkimusala on suhteellisen nuori ja eettisesti haastava, sillä se kohdistuu lähellä nykyaikaa tapahtuneisiin asioihin.

Miksi tutkia vankileirejä arkeologisesti?

Aikaisemman kirjallisen ja suullisen dokumentaation pohjalta on muodostunut yleiskäsitys natsien tuhoamiskoneiston toiminnasta, mutta osa todistusaineistosta pohjautuu ainoastaan suullisiin kertomuksiin ja osasta leirien toiminnoista puuttuu silminnäkijöiden kuvauksia. Arkeologinen tutkimus voi tuottaa uutta tietoa esimerkiksi rakennusten sijainneista, uhrien ja tekijöiden esineistöstä ja jäännöksistä (Gilead 2014).

Auschwitz I:n aitaa. Kuva: Heli Etu-Sihvola

Tutkimuksen pääkohteina ovat olleet tuhoamisleirit, jotka oli suunniteltu niin, että niissä keskityttiin nimensä mukaisesti ihmisten surmaamiseen pian näiden saavuttua. Kun leirit lopettivat toimintansa, natsit yrittivät peitellä jälkiään jyräämällä rakennukset maan tasalle. Muun muassa Sobiborin leirin päälle istutettiin mäntymetsää toiminnan loputtua vuoden 1943 aikana. Monista tuhoamisleireistä jäi siten vähemmän maan pinnalla näkyviä materiaalisia todisteita verrattuna esimerkiksi keskitys- ja tuhoamisleirin yhdistelmänä toimineeseen Auschwitz-Birkenauhun, joka oli käytössä vuoden 1945 alkuun saakka. Oman osansa maaperän muokkautumiseen ovat aiheuttaneet myös sodan jälkeen tehdyt laittomat kaivelut, joilla on joko etsitty arvoesineitä tai pyritty esimerkiksi kaunistamaan alueita. (Gilead et al 2010)

Leirit ovat hautapaikkoja ja historiallisia monumentteja, ja ne on lähtökohtaisesti rauhoitettu kajoavilta tutkimuksilta. Niihin liittyvä aiempi, mutta silti varsin tuore tutkimushistoria on eettisestä näkökulmasta ollut osittain hyvin ristiriitaista. Kaksikymmentä vuotta sitten Puolan Bełżecissä tehdyissä tutkimuksissa etsittiin joukkohautoja kairaamalla yhteensä 2227 näytettä maasta. Näytteistä löytyi merkkejä jopa viisi metriä syvistä kremaatiokerroksista, hajoavista ruumiista sekä kalkista. Jäännökset olivat peräisin useammasta kymmenestä joukkohaudasta (Kola 2000, Gilead et al 2014 mukaan). Juutalaiset tuomitsivat tämän tutkimustavan jyrkästi (Weiss 2003). Gileadin (et al 2010) mielestä vaikutti vielä vuosikymmen sitten epätodennäköiseltä, että joukkohautoja kaivettaisiin enempää aivan lähitulevaisuudessa. Tutkimuksia on kuitenkin jatkettu viime vuosina, myös hautausten osalta.

krematorio

Krematorion jäännökset Auschwitz II-Birkenaussa syksyllä 2019. Kuva: Taika Heininen.

Arkeologiset tutkimukset ovat olleet laajamittaisimpia Puolan keskitys- ja tuhoamisleireillä Chełmnossa (1986 alkaen), Bełżecissa, Sobibórissa ja Treblinkassa (mm. Colls ja Branthwaite 2018; Gilead 2014; Gilead et al 2010), joista kaikista on löydetty joukkohautoja. Sobiborin tutkimukset ovat tuottaneet merkittävää uutta tietoa myös rakennusten sijanneista, sillä niissä on pystytty paikantamaan krematorioiden jäännöksiä. Lisäksi arkeologia on auttanut tutkimaan ja tulkitsemaan maakerroksista löydettyjä esineitä. Maatutkauksen avulla on hiljattain tunnistettu toiseen maailmansotaan ajoittuva juutalaisten joukkohauta myös Liettuan Kaunasissa (Burds et al 2018).

On aiheellinen kysymys, voiko arkeologinen tutkimus ylipäänsä tuottaa keskitysleirien ajasta yhtenäistä synteesiä (Bernbeck 2018). Olen sitä mieltä, että tähän tutkimuksen ei tarvitse pyrkiäkään. Arkeologian ei tarvitse todistaa tuhoamisleirien olemassaoloa (Gilead et al 2010), sillä tähän liittyvää todistusaineistoa on muutenkin riittämiin. Tutkimuksissa voidaan keskittyä täydentämään aiemmassa dokumentaatiossa olevia aukkoja, mutta käytettävät tutkimusmenetelmät tulee valita holokaustin uhreja kunnioittaen.

Videolla on lyhyt uutisjuttu Sobiborin kaivauksista vuodelta 2014:

Heli Etu-Sihvola on Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava. Hänen väitöskirjansa käsittelee Euran Luistarin rautakautisen väestön isotooppitutkimusta. Hän tekee väitöskirjaa Koneen Säätiön ja Suomalaisen Tiedeakatemian Eino Jutikkalan rahaston rahoituksella.

Lisää aiheesta:

Auschwitz-museo ja sivuilla oleva virtuaalikierros.

Avaimia, hiusneuloja, sormuksia – natsien kuolemanleiriltä löytyi myös Anne Frankin ikätoverin kaulakoru Anniina Wallius / Yle 23.1.2017.

Natsien Sobiborin kuolemanleirin kartta uusiksi arkeologien avulla Katriina Töyrylä / Yle 22.8.2012.

Theune C. 2018. A Shadow of War: Archaeological Approaches to Uncovering the Darker Sides of Conflict from the 20th Century. Leiden, Netherlands.

Lähteet

Bernbeck, R., 2018. An Emerging Archaeology of the Nazi Era. Annual Review of Anthropology, 47, pp.361-376.

Burds, L.T., Beck, J.D., Mataitis, R.J., Jol, H.M., Freund, R.A., McClymont, A.F. and Bauman, P., 2018, June. Holocaust Archaeology: Using Ground Penetrating Radar to Locate a Jewish Mass Grave in Kaunas, Lithuania. In 2018 17th International Conference on Ground Penetrating Radar (GPR) (pp. 1-4). IEEE.

Colls, C.S. ja Branthwaite, M., 2018. “This is proof”? Forensic evidence and ambiguous material culture at Treblinka extermination camp. International Journal of Historical Archaeology, 22(3), pp.430-453.

Gilead, I., 2014. Archaeology of the Holocaust. Témoigner. Entre histoire et mémoire. Revue pluridisciplinaire de la Fondation Auschwitz, (119), pp.172-173.

Gilead, I., Haimi, Y. and Mazurek, W., 2010. Excavating Nazi extermination centres. Present Pasts, 1(1).

Kola, A., 2000. Bełżec: the Nazi Camp for Jews in Light of Archaeological Sources: Excavations 1997-1999, Warsaw-Washington, The Council for the Protection of Memory of Combat and Martyrdom and the United States Holocaust Memorial Museum.

Weiss, A., 2003. A monumental failure at Belzec. Forward, April 11, 2003.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.