Hauta-antimet

Kontekstin merkitys arkeologiassa – esimerkkinä pronssikauden partaveitsi

Jarkko Saipio

Löytökontekstilla on arkeologiassa suuri merkitys, sillä se vaikuttaa huomattavalla tavalla löytöjen tulkintoihin. Niin myös pronssikausitutkimuksessa. Alla olevassa kuvassa näkyy viisi koristelematonta pronssipellin kappaletta, joista neljä on vallitsevan arkeologisen tulkinnan mukaan karkeatekoisia myöhäispronssikautisia partaveitsiä.

Tulkinta perustuu arkeologiseen kontekstiin monella eri tasolla. Keski-Ruotsissa partaveitsi on yleisin myöhäispronssikautisiin hautauksiin liitetty metalliesinetyyppi. Sen leimallinen löytökonteksti on röykkiö, jossa on palanutta ihmisluuta, ja usein myös pronssinen kaksoisnappi ja/tai pronssipinsetit (katso kuvia skandinaavisista esineistä jutusta Pistoaseista partaveitsiin: Metalliesineet Suomen pronssikauden hautalöydöissä). Luuanalyysien perusteella partaveitsien yhteydestä löydetty palanut luu kuuluu tyypillisesti hentorakenteiselle aikuiselle, joka on toisinaan määritetty mieheksi, toisinaan naiseksi.

Partaveitsiksi tulkittuja pronssinpaloja. Kuva: Jarkko Saipio.

Suomesta on löydetty pari koristeltua skandinaavista pronssipartaveistä ja lisäksi kymmenkunta pronssilöytöä. jotka on tulkittu partaveitsiksi mutta paikalliseksi tuotannoksi. Löytökontekstit noudattavat kaiken kaikkiaan varsin uskollisesti Keski-Ruotsista tuttua kaavaa. Kuvassa olevista esineistä minkään konteksti ei noudata kaavaa kokonaisuudessaan, mutta partaveitsitulkinta voidaan vaihtelevalla varmuusasteella (joka ei toki yhdessäkään tapauksessa yllä sataan prosenttiin) heijastaa niihin. Kaksi vasemmanpuolimmaista on löydetty hiidenkiukaista, joiden muu löytöaineisto koostuu palaneesta ihmisluusta. Toinen näistä on Harjavallan Kaunismäestä (KM 10679: 1), toinen Laihian Alatalosta (KM 1108). Kummassakin voi nähdä muotoilua, joka tuo mieleen pronssikautiset partaveitset.

Samantyyppistä muotoilua voi nähdä myös keskimmäisessä kappaleessa (KM 22346: 25), joka on löydetty Euran Luistarista, rautakautisen kalmistoalueen pintamaasta. Tässä tapauksessa muuten huteraa partaveitsitulkintaa vahvistaa se, että toinen esine oikealta (KM 20552: 8) on löytynyt samasta kohteesta, röykkiöstä jossa oli kyseisen esineen ohella myös selkeästi pronssikautinen kaksoisnappi sekä palanutta ihmisluuta, useiden rautakautisten esineiden ohella. Äärimmäisenä oikealla on Hankasalmen Luojinniemen lapinrauniosta löytynyt pronssipellinkappale (KM 21963: 1). Kyseisestä röykkiöstä ei kaivauksessa löydetty lainkaan palanutta luuta eikä myöskään muita pronssiesineitä. Asian merkitystä lisää se, että Kuopion Kuusikkolahdenniemen lapinrauniosta on löydetty molemmat kriteerit täyttävä partaveitsen näköinen pronssipellin pala (KuM 6154: 1). Kun tämä seikka yhdistetään Luojinniemen esineen muotoon, lopputulos on, että sitä ei oikein uskalla tulkita partaveitseksi, vaikka se varhaismetallikautista alkuperää lieneekin.

———

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava. Hän työskentelee parhaillaan tutkijana Turun yliopiston biologian oppiaineen Kipot ja kielet -hankkeessa, jossa hän vastaa pronssikauden esinetietokannan kokoamisesta. Partaveitsilöydöt käytiin läpi projektin yhteydessä.

Kirjallisuutta:

Goldhahn, Joakim. 2013. Re-thinking Bronze Age Cosmology: A North-European Perspective. In: Fokkens, Harry & Harding, Anthony (eds.). Handbook of European Bronze Age. Oxford: Oxford University Press, 248–265.

Holmblad, Peter. 2010. Coastal communities on the Move. House and Polity Interaction in Southern. Ostrobothnia 1500 BC – AD 1. Umeå: Umeå University.

Salo, Unto. 1981. Satakunnan historia I,2: Satakunnan pronssikausi. Rauma: Satakunnan maakuntaliitto ry.

Soikkeli-Jalonen, Anu. 2016. Pronssikautiset pronssiesinelöydöt Suomessa. Pro gradu –työ. Turku: Turun yliopisto.

Thedéen, Susanne. 2003. Life Course Practices in Bronze Age Landscapes of East Central Sweden. Current Swedish Archaeology 11: 97-118.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.