Häkälä Piritta

Rajakiviä ja koonillisia kiviraunioita Lapin metsissä

Olen nähnyt Lapissa metsiä samoillessani ihmisten tekemiä, noin metrin korkuisia kivilatomuksia. Milloin näitä rakennettiin? Mikä niiden tarkoitus mahtaa olla? Voiko latomusten tekoaikaa määritellä ja millä tarkkuudella? – Lukijan kysymys.

Lapin metsistä löytyy erilaisia ja eri kokoisia ihmisen tekemiä kivilatomuksia. Niitä on käsitelty tutkimuksissa ja artikkeleissa, joissa osa latomuksista on pystytty liittämään rajankäynteihin ja osa muihin tarkoituksiin, kuten maanmittaukseen. Lapissa on kulkenut historian aikana useita eri rajalinjoja aina valtioiden rajoista paikallisiin kylien ja tilojen rajoihin. Isot ja merkittävät rajat kuten valtion, hiippakuntien, pitäjien ja lapinkylien väliset rajamerkit ovat usein kookkaita kivilatomuksia, joihin liittyy latomuksen huipulla oleva pystykivi tai puupaalu sekä maassa olevat viisarikivet.

Kotavaaran rajamerkki Rovaniemellä. Kuva: T. Karjalainen (Lusto – Suomen Metsämuseo).

Rajamerkkejä on jonkin verran mahdollista ajoittaa asiakirjalähteiden avulla. Esimerkiksi Kemin ja Tornion pitäjien väliset rajat sekä näiden ja lapinmaiden väliset rajalinjat tiedetään kohtuullisen hyvin, ja linjoilta tunnetaan 1600-1700-luvuilla tehtyjä kivilatomuksia. Osaan rajamerkeistä on hakattu vuosilukuja, joita voidaan käyttää ajoituksen apuna. Nämä eivät ole kuitenkaan täysin luotettavia, sillä esimerkiksi edellä mainitun Kemin ja Tornion vanhan rajan hakkauksia on tehty vuonna 1786 vaikka kiveen on hakattu huomattavasti vanhempi vuosi.

Erilaisten rajamerkkien lisäksi Lapista tunnetaan niin sanottuja koonillisia kiviraunioita, joiden rakentamisesta Maanmittaushallituksen ylijohtaja J. Sjölin antoi vuonna 1895 kiertokirjeen. Kirjeen mukaan ”[P]itää maanmittarin soveliaille mäkipaikoille rakentaa kookkaita, katkaistun koonin (eli kartion) muotoisia kiviraunioita keskimäärin vähintään yhden raunion kullekin neljän neliökilometrin alalle.”

Mustipaljukka 2 -niminen koonillinen kivilatomus Ylitorniossa. Kuva: Lusto – Suomen metsämuseo.

Koonilliset kivirauniot rakennettiin maantieteellisen kartoituksen sidemittauksia varten, ja mittaustoiminta on ollut vilkasta etenkin 1900-luvun alussa (Julku 1991: 109). Todennäköisesti kysyjä onkin nähnyt juuri näitä koonillisia kiviraunioita. Koonilliset kivirauniot on mahdollista tunnistaa muotonsa ja sijaintinsa perusteella, jolloin ne voidaan ajoittaa aivan 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun. Muiden röykkiöiden ja latomusten ajoittaminen onkin sitten hankalampaa, ja usein niitä ei voida ajoittaa tarkemmin.

Edellä mainittujen latomusten ja kiviraunioiden lisäksi on olemassa myös muihin käyttötarkoituksiin tehtyjä röykkiöitä, kasoja ja latomuksia. Kaikkien näiden tarkoitus ei ole tiedossa, mutta osaan on liitetty muistitietoa esimerkiksi laakakivien kokoamisesta myöhempää käyttöä varten.

Vastaus: Piritta Häkälä, Museovirasto

———

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia aikaisempiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

Lapin rajamerkkejä ja koonillisia kiviraunioita on käsitelty muun muassa seuraavissa lähteissä:

Häkälä, Piritta 2014. Mitä ihmettä, kiviä kasoissa! Kadonneen kulttuuriperinnön metsästäjät – Blogi Metsähallituksen talousmetsien kulttuuriperintöinventoinnista 2010-2015.

Julku, Kyösti 1991. Kemin ja Tornion vanha raja. Studia Historica Septentrionalia 19.

Karjalainen, Taisto & Kelola-Mäkeläinen, Hanna 2013. Kivilatomuksia Rovaniemeltä – Latomusten alkuperän tarkastelua. Muinaistutkija 2/2013.

Viinanen, Voitto Valio 2002. Inarin rajahistoria I. Pohjoiset valtarajat Inarin – Jäämeren alueella 1500-luvulta 1800-luvulle. Studia Historica Septentrionalia 40.

Viinanen, Voitto Valio 2006. Inarin rajahistoria II. Inarin eteläiset ja läntiset rajat, tarkentuvat valtarajat sekä Suur-Sodankylän lapinkylien historialliset rajat.  Studia Historica Septentrionalia 50.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.