Historiallinen aika

Vanhoja legendoja, sääennustuksia ja uusia huveja – Unikeonpäivän historiaa

Kysymykseni liittyy unikekoon ja unikeonpäivään. Unikeonpäivää kerrotaan vietetyn perhepiirissäni vielä 50-luvulla. Siihen ei ilmeisesti liittynyt mitään kristillistä kuten Lucian päivään vaan vapunkaltaista karnevaalia. Etukäteen valittu unikeko sai vedelläheittelyherätyksen ja kaikilla oli hauskaa. Unikeko tarjosi juhlijoille kakkukahvit. Sanana ’unikeko’ kuulostaa kivisestä hautaröykkiöstä johdetulta nimeltä. Onko kukaan yrittänyt selvittää, ovatko päivän juhlintaan liittyvät tavat lainaa muualta tai kristillisen kirkon keino sulauttaa itseensä ei-kristillisiä tapoja ja uskomuksia? – Lukijan kysymys

Sana unikeko ei viittaa hautaröykkiöön. Kirjoitettuna sana esiintyy ensimmäisen kerran Henricus Alastaroensiksen suomentamassa piispa Isak Rothoviuksen saarnassa vuonna 1634. Suomen kielen sanastoa tutkineen professori (emerita) Kaisa Häkkisen mukaan sana rakentuu samaan tapaan kuin äkäpussi tai syntisäkki, ja se on luultavasti ollut jo kauan kansanomainen pilkkanimitys pitkään nukkujalle.

Seitsemän unikekoa kuvattuna keskiaikaisessa eurooppalaisessa käsikirjoituksessa ja 1500-luvun iranilaisessa falnamassa, ennustajien käyttämässä kirjassa. Kuvat: Wikimedia Commons.

Unikeonpäivä tunnetaan muissa kielissä ”seitsemän nukkujan päivänä” (esimerkiksi Ruotsissa sjusovardagen ja Saksassa Siebenschläfertag). Päivän taustalla on legenda Efesoksen seitsemästä unikeosta. Sama tarina esiintyy sekä kristillisessä Euroopassa että Koraanissa. Tarinan kristillisessä versiossa seitsemän kristittyä miestä pakeni 200-luvun puolivälissä keisari Deciuksen vainoja ja piiloutui Efesoksen ulkopuolella olevaan luolaan, joka suljettiin. Miehet nukahtivat ja heräsivät vasta kaksisataa vuotta myöhemmin, jolloin luola avautui ja miehet pääsivät jälleen ihmisten ilmoille.

Turkin Efesoksessa sijaitseva ”Seitsemän unikeon luola”. Christian Kuva: Bredfeldt/Flickr CC BY-NC-ND 2.0).

Suomessa ja Pohjoismaissa unikeonpäiväksi vakiintui 1700-luvulla gregoriaanisen kalenterin käyttöönoton myötä heinäkuun 27. päivä. Erään uskomuksen mukaan viimeinen kyseisenä päivänä nukkuja on laiskin koko vuoden. Saksassa unikeonpäivän sään on uskottu ennustavan seitsemän seuraavan viikon sään. Myös Ruotsissa ja Suomessa on tunnettu sanonta, jonka mukaan sade unikeonpäivänä tietää sadetta seitsemäksi tulevaksi viikoksi.

Vaikka itse unikeonpäivällä on Euroopassa keskiaikaiset juuret, on päivään liittyvä juhlaperinne varsin nuorta. Vasta 1800-luvun loppupuolella kylpyläkaupungeissa, kuten Naantalissa ja Hangossa, unikeonpäivään alettiin yhdistää karnevaalinomaisia tapahtumia. Tämä liittyi uudenlaisen viihteen ja huvitusten tarjoamiseen kylpylävieraille. Hangossa juhlintaan on liittynyt erityisesti musiikki ja kahvittelu, Naantalissa taas on valittu vuoden unikeko, joka toisinaan on heitetty mereen.

Naantalissa vuoden unikeko on (nuoren) perinteen mukaisesti heitetty mereen. Helsingin Sanomien kuva vuodelta 1967. (Wikimedia Commons).

Vastaus: Ulla Moilanen, Turun yliopisto

———

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia aikaisempiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

Lähteet:

Häkkinen, K. 2007. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WSOY.

Häkkinen, K. 2013. Mistä tulee unikeko? Tiede-lehti 7/2013

Keinästö, K. 2006. Finn. unikeko contra dt. Siebenschldfer. Alten und neuen Bedeutungen auf der Spurr. Arold, A. (ed.) Deutsch am Rande Europas. Tartu University Press.

Nirkko, J. (toim.) 2004. Juhannus ajallaan. Juhlia vapusta kekriin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Oja, H. 2013. Aikakirja 2013. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto.

Suometar no 31 (5.8.1851)

Talve, I. 1986. Unikeonpäivä: kylpyläjuhlasta kaupunkitapahtumaksi. Sananjalka 28: 113–149

Talve, I. 1997. Finnish Folk Culture. Studia Fennica Ethnologica 4. Helsinki: Finnish Literature Society.

2 replies »

  1. En olisi varma tuosta että keko tarkoittaisi samaa kuin pussi tms, Unikankare ja muut jumin keot on joskus selitetty myös balttilaisiksi jäänteiksi kun hunnik on tarkoittanut jotain kivilatomusta. Tässä ei nyt ole käsissä tieteellistä viittausta siihen asiaan. Raamatullinen unikekoperinne kyllä on noin kun kirjoititte. Olen Naantalissa joka vuosi aikoinaan osallistunut perinteen viettoon.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.