Baltia

Muinais-DNA kertoo itäisestä asutusaallosta, vaaleaihoisuuden yleistymisestä ja läheisistä sukulaisista pronssi- ja rautakauden taitteen Virossa

Muinais-DNA-tutkimusten mukaan uutta väestöä on saapunut Baltian alueelle useasti esihistorian aikana. Current Biology -julkaisussa ilmestyneessä uudessa tutkimuksessa keskityttiin selvittämään Viron alueen pronssi- ja rautakautisten asukkaiden perimää ja sitä, mitä se kertoo alueen asutushistoriasta.

Viron mesoliittisen kivikauden asukkaat ovat muistuttaneet perimältään enemmän läntisiä kuin itäisiä metsästäjä-keräilijöitä. Kampakeraamisen kulttuurin aikana, noin 6000 vuotta sitten, itäinen perimä alueella lisääntyi. Kivikauden lopulla, noin 5000 vuotta sitten, Mustanmeren pohjoispuolisilta aroilta lähteneen nuorakeraamisen kulttuurin mukana alueelle kulkeutui uutta asutusta, joka toi mukanaan maanviljelyn. Tämän aikakauden ihmiset ovat perimältään selvästi erilaisia Baltiassa kuin Länsi-Euroopassa, jossa kaakkoiseurooppalaiset viljelijät sekoittuivat aikaisempaan väestöön ja osittain korvasivat nämä kokonaan.

Graafinen havainnekuva esittää tutkittujen yksilöiden geeniperimän koostumusta. Siperialainen osuus perimässä kohoaa pronssikauden ja rautakauden taitteessa, noin 500 eaa. Kuva: Saag et al. 2019.

Uudessa tutkimuksessa oli ensimmäistä kertaa mukana joukko Virosta löytyneitä pronssi- ja rautakauden vainajia. Yhteensä 15 yksilöä oli peräisin pronssikautisista (1200-400 eaa.) paasiarkkuröykkiöistä ja kuusi yksilöä esiroomalaisista (500 eaa.-50 jaa.) tarhakalmistoista. Lisäksi tutkittiin viisi vuosien 500 eaa-450 jaa. välille ajoittuvaa inkeriläisnäytettä sekä seitsemän keskiaikaista (1200-1600 jaa.) virolaista näytettä.

Tutkimuksessa selvitettiin yhteensä 41 yksilön äitilinjat ja 30 yksilön isälinjat. Kaikkien äitilinjojen todettiin olevan yleisiä Viron nykyväestössä, eikä niitä voinut yhdistää mihinkään tiettyyn maantieteelliseen alueeseen. Sen sijaan isälinjojen tutkimuksessa huomattiin selviä eroja. Kaikki pronssikaudelle ajoittuvat miehet kuuluivat haploryhmään R1a, joka oli yleinen myös nuorakeraamisessa kulttuurissa. Nykyisin Virossa, Suomessa ja muualla suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa yleistä N3a-ryhmää ei Viron pronssikautisissa näytteissä havaittu. Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että aineiston pienen koon vuoksi N-ryhmän esiintymistä pronssikauden Virossa ei voi poissulkea, etenkin koska ryhmää esiintyy jo tuolloin pohjoisessa Fennoskandiassa.

Pronssikautisia paasiarkkuröykkiöitä Rebalan kylän Jõelähtmen kalmistossa. Samalla alueella sijaitsevat myös tässä jutussa mainitut Lastekangurin ja Jaanin kalmistot. Kuva: Wikimedia Commons.

N3a-ryhmä ilmeisesti yleistyy Virossa rautakaudelle tultaessa, sillä sitä esiintyi rautakauden näytteissä yhtä usein kuin R1a:ta. Samalla siperialaisen perimän osuuden havaittiin kohonneen rautakauden näytteissä. Tutkimuksen mukaan tämä kertoo uudesta itäisestä asutusaallosta pronssi- ja rautakauden taitteessa (noin 800-500 eaa). Itäinen asutusaalto näkyy myös mahdollisesti alueen hautaustavoissa. Viron pronssikautisissa paasiarkkuhaudoissa on nähty piirteitä sekä itäisistä että läntisistä perinteistä, mutta rautakautisissa tarhakalmistoissa on sekä rakenteiden että esinelöytöjen perusteella nähty yhteyksiä itään Volgan ja Kaman alueelle. Tutkijoiden mukaan itäinen asutusaalto pronssi- ja rautakauden taitteessa kertoo suomalais-ugrilaista kieltä puhuneiden ihmisten saapumisesta alueelle.

Muinais-DNA-tutkimuksessa selvitettiin myös Viron pronssi- ja rautakauden asukkaiden ulkonäköä. Useissa tutkimuksissa kivikauden metsästäjä-keräilijöiden on havaittu olleen tumma- tai mustaihoisia. Viron ja Baltian alueella noin 40-60% tutkituista metsästäjä-keräilijöistä ja nuorakeraamisista viljelijöistä oli tummaihoisia. Kahdella varhaisella yksilöllä havaittiin tumma iho ja siniset silmät. Tutkimuksen mukaan vaaleaihoisuus, -hiuksisuus ja silmäisyys alkoivat yleistyä alueella vasta pronssikaudella.

DNA-tutkimusten mukaan tummaihoisuus oli yleistä vielä nuorakeraamisen kulttuurin aikana. Esimerkiksi Viron Kunilasta löydetyt neoliittiset vainajat ovat olleet mustahiuksisia ja -ihoisia sekä ruskeasilmäisiä. Joillakin yksilöillä oli kuitenkin tumma iho ja siniset silmät.

Kiinnostavaa virolaistutkimuksessa oli myös havainto läheisistä sukulaisista, jotka on haudattu paasiarkkuihin 13 kilomerin etäisyydelle toisistaan noin 2500 vuotta sitten. Rebalan Lastekangurin kalmistosta löytynyt 35-45-vuotias mies sai tutkimuksessa tunnuksen X14 ja Väon Jaanin kalmistosta löytynyt 30-40-vuotias mies tunnuksen V16. Molempien äitilinja oli H1b2 ja isälinja R1a. Tutkimuksissa vainajien havaittiin olevan toisen asteen sukulaisia. Lisäksi vainajien X-kromosomien havaittiin olevan niin samanlaiset, että kyseessä ovat todennäköisesti olleet joko äidinpuoleiset velipuolet tai eno ja tämän siskonpoika. Tutkimuksessa on käytetty laskutoimitusta selvittämään todennäköistä aikaa vainajien kuolemien välillä. Tulokseksi on saatu 82-19 vuotta. Teoriassa skaala sopii kumpaankin mahdollisuuteen vainajien sukulaisuuden suhteesta.

Rebalan ympäristössä on tehty vain 16 paasiarkkuhautausta noin 500 vuoden aikana. Uusi tutkimustulos osoittaa, että hautamuotoa rakennettiin todennäköisesti vain tietylle ihmisryhmälle, mahdollisesti paikalliselle eliitille. Julkaisun lisämateriaaleista selviää myös, että molemmat keskenään läheistä sukua olleet yksilöt olivat tummahiuksisia ja ihonväriltään keskivaaleita. Yksilöllä X14 on ollut siniset ja yksilöllä V16 ruskeat silmät.

Lue lisää:

Saag, K., Laneman, M., Varul, L., Malve, M., Valk, H., Razzak, M.A., Shribokov, I.G., Khartanovich, V.I., Mikhaylova, E.R., Kushniarevich, A., Scheib, C.L., Solnik, A., Reisberg, T., Parik, J., Saag, L., Metspalu, E., Rootsi, S., Montinaro, F., Remm, M., Mägi, R., D’Atanasio, E., Ryonosuke Crema, E., Díez-del-Molino D., Thomas, M.G., Kriiska, A., Kivisild, T., Villems, R., Lang, V., Metspalu, M. & Tambets, K. 2019. The Arrival of Siberian Ancestry Connecting the Eastern Baltic to Uralic Speakers further East. Current Biology, May 09, 2019.

8 replies »

  1. Ennen kuin geneetikot ja arkeologit lausuvat tutkimustuloksissaan mitään kielistä, heidän olisi syytä ottaa mukaan myös kielitieteilijät tai vähintäänkin kertoa, mistä heidän kielipäätelmänsä ovat peräisin!

    Tykkää

  2. Mikä on tämä nykyisten geenitutkijoiden pakkomielle todistella tummaihoisten olleen ”alkuperäisiä asukkaita” joka paikassa? Voitaisiinko pitää tiede ja nykyiset poliittiset intressit erillään?

    Tykkää

    • Näilläkin alueilla on tutkimusten mukaan liikkunut erinäköistä ja -väristä porukkaa eri aikoina. Kuten jutussakin sanotaan, asukkaita on tullut historian kuluessa hyvin eri puolilta. Uusien menetelmien avulla on vasta saatu selville, että varhaisimman kivikauden asukkailla olikin tumma iho – myös täällä. Muinaisten ihmisten ihonväri on asia, jolle me emme voi mitään, eikä sillä seikalla ei ole mitään tekemistä nykyisen (tai minkään ikäisen) politiikan kanssa.

      Tykkää

  3. Vieläkään ei näköjään suostuta hyväksymään genetiikan perustaa: Kielen ja muun ulttuurin voi vaihtaa, geenejä i. Eli geenien perusteella ei voi kulttuurista päätellä mitään, eikä pelkkien geenien perusteella voida siis tehdä kulttuurisia johtopäätöksiä, esim. yhdistää nuorakeramiikkaa ja geenejä. Siihen tarvitaan paljon laajempi analyysi kuin mihin geneetikot harrastelijamaisuudessaan viitsivät ryhtyä.

    Tykkää

  4. Kieltä voidan duurela eoävarmuudellakin seurata vsin n 2 tuhannen vuoden taakde. Poikkeuksems muutamat lirjallisr srtefaktit 3,5 t vuoden takss. Sitä aiemmat selitykset ja rekobstruoinnit ovat puhdasta arvsusta. Puuteoria on osoitettu liian kaavamaiseksi, kielenvaihto on ollut yleistä. Selityksissä on vedetty yksinkertaistukdia js johtopäätöksiä genetiikasta ja arkeologiasta. Jotka eivät kuitenkaan pysty sanomaan mitään kielistä.

    Tykkää

  5. Kiitoksia Kalmistopiiri. Erittäin mielenkiitoista, ja huippuosaamista kaikkiaan.
    Nämä saadut tutkimusten tulokset eivät ole yllätys keskiruskea iho, mustat hiukset,
    tai iho. ja heleän siniset silmät, – miten näiden värien omistajat sitten ovatkaan joutuneet
    keskenään kosketuksiin. Tuskin Luojalla oli rotuopilliset asiat, ja niiden eriarvoisuus
    tavoitteena täydellisen ihmisparin tehdessään. Niin, ja kauniita ruskeita silmiä myös tietenkin.
    Vielä kerran tohtori koulutettaville, – ja tutkijoille, ja monille arkeologeille.
    Kumpa tutkimustyötä nähtäisiin tarpeelliseksi tukea enemmän.

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle Juhani Launonen Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.