Kysymykset ja vastaukset

Lukijan kysymys: Kuinka arkeologiset luut käsitellään?

Kuinka arkeologiset luut käsitellään? Ymmärrän että vuosisadat ovat niitä kuluttaneet, mutta mietin, että esim. kallot ovat kuvissa usein kovin suitun näköisiä. – Lukijan kysymys

Ihmisluut tarjoavat tärkeää tietoa menneisyydestä sekä yksilön että väestöryhmien tasolla. Niistä voidaan selvittää esimerkiksi henkilön sukupuoli, kuolinikä, pituus ja mahdollisiset sairaudet. Luut tarjoavat lisäksi mahdollisuuden tutkia muun muassa geneettisiä suhteita, muuttoliikettä ja ravintoa (Salo et al. 2010). Suomen hapan maaperä kuitenkin aiheuttaa sen, että luut säilyvät yleensä huonosti (ks. esim. Kuinka kauan luut säilyvät maassa ennen kuin maatuvat?). Kaivauksilta talteen otetut luut ovat hyvin eri tasoisesti säilyneitä ja monesti kuvissa näkee vain niitä parhaiten säilyneitä.

Luita käsitellään kaivausvaiheessa erittäin varovasti ja ne pakataan tarkasti, etteivät eri yksilöiden luut pääse sekoittumaan. Huonosti säilyneitä luita yritettiin 1980-luvulla pitää kasassa konservoimalla niitä jo kentällä liimaseoksella (Nieminen 1984), mutta tämä ei jäänyt pitkäaikaiseksi luiden käsittelytavaksi. Nykyisin arkeologisia ihmis- tai eläinluita ei käsitellä ylimääräisillä aineilla. Yleensä luiden kemiallinen hajoaminen estetään kuivattamalla luut hitaasti varjossa, minkä jälkeen niitä ei tarvitse säilyttää kylmässä (Salo et al. 2010). Kun luut ovat kuivuneet täysin, puhdistetaan ne varovasti pehmeällä siveltimellä hyvin ilmastoidussa tilassa (Salo et al. 2010). Osteologisen analyysin ja mahdollisten näytteiden oton jälkeen historiallisen ajan luut yleensä haudataan uudestaan hautausmaalle. Esihistoriallisen ajan luulöydöt ovat enimmäkseen palaneita luita, jotka jäävät automaattisesti arkeologisiin kokoelmiin.

Kalmistopiirin lukija miettii, miksi pääkallot ja luut näyttävät toisinaan ”suituilta”. Kyseessä ovat hyvin säilyneet luut,. Kuva: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä.

Vastaus: Laura Tuomisalo, Turun yliopisto

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia aikaisempiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

 

Lähteet:

Nieminen, E.-L. 1984: Luiden kenttäkonservoinnista. Suomen arkeologisen seuran tiedotuslehti 2/1984: 29-30.

Salo, K., Kivikero, H., Mannermaa, K., Niskanen, M. 2010: Ohjeita ihmisluiden käsittelyyn arkeologisilla ruumishautakaivauksilla. Arkeologisten hautakaivausten tutkimusmenetelmät, Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 22: 47-56.

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s