Etelä- ja Väli-Amerikka

Bresilja – Kaukaa tuotua väriainetta Kajaanin linnassa

Luin aikoinaan Kajaanin linnan historiasta ja linnan hankitaluettelosta, jossa ostosten joukossa oli bresiljaa. Huomasin myöhemmin, että bresiljaa saadaan bresiljapuusta, jota kasvaa Etelä-Amerikassa, erityisesti Brasiliassa ja sain käsityksen, että se on väriaine. Haluaisinkin tietää, minkä värinen väriaine se on ja värjättiinkö sillä ruokaa, vaatteita (univormuja) vai maaleja? – Lukijan kysymys

Sana ”bresilja” (englanniksi brazilwood) juontuu portugalinkielisestä sanasta ”brasa”, joka tarkoittaa kekälettä tai hohkaavaa hiiltä (Allan 2009). Ensimmäinen maininta bresiljasta on jo vuodelta 1321, jolloin sillä viitattiin Itä-Intiasta saatavaan sappaniin (englanniksi sappanwood) ja siitä tuotettuun punaiseen väriaineeseen.  Bresiljapuu on puolestaan trooppinen Leguminosae –sukuun kuuluva kovapuulaji, jonka ydinpuusta saadaan punaista pigmenttiä (Best 2017: 568). Myöhemmin sanalla bresilja onkin nimenomaan viitattu punaisesta väripuusta saatavaan väriaineeseen, joka soveltuu hyvin mm. kankaan värjäykseen.

Bresiljapuun kukintoja. Kuva: Mauroguanandi/Flickr (CC BY 2.0).

Punainen väri oli kysyttyä erityisesti renessanssin Euroopassa ja sitä oli hankala saada. Keskiajan Euroopassa bresiljaa saatiin vain sappanista. Saapuessaan Etelä-Amerikkaan 1500-luvulla, portugalilaiset huomasivat, että punaista väripuuta kasvoi sankkana kasvustona pitkin rannikkoa. Tämän jälkeen varsinaista bresiljapuuta alettiin tuoda Eurooppaan. Puusta saatavan väriaineen mukaan puu nimettiin bresiljapuuksi, ja puun huomattavan taloudellisen arvon vuoksi myös maata alettiin bresiljan mukaan kutsua Brasiliaksi (Best 2017: 568-569, Allan 2009).

Puun leikkaamisen jälkeen bresiljapuu täytyy jauhaa hienoksi ja sitä täytyy liottaa vedessä jopa useita viikkoja, jotta siitä saadaan värjäykseen soveltuvaa bresiljaa (Hemming 1978: 8). Bresiljaa voitiin sekoittaa myös muihin väriaineisiin, jolloin siitä saatiin ruskean ja sinisen sävyjä (Ure 1837: 453). Vaikka bresiljaa käytettiinkin pääasiassa vaatteiden värjäämiseen, on sitä käytetty punaisena väriaineena myös esimerkiksi vanhoissa maanmittauskartoissa (Ekstedt 1987: 65).

Bresiljalla värjättyjä lankoja. Kuva: Charlotte Powell/Flickr (CC BY-NC-ND 2.0).

Kajaanin linna oli käytössä 1600-luvun puolivälistä vuoteen 1716, jolloin venäläisjoukot räjäyttivät sen. Kuva: Hannu Mäkäräinen/Flickr (CC BY-SA 2.0).

Bresiljapuusta tuli suosittu bresiljan lähde ja portugalilaiset saavuttivat monopolin bresiljakaupassa. Monet valtiot yrittivät salakuljettaa arvokasta väripuuta, ja bresiljaa kuljettaneet laivat olivat alituiseen merirosvojen hyökkäyksien kohteena. Tuonti romahti 1600-luvulla johtuen kasvin liikakäytöstä (Naylor 1983: 472). Vaikka ulkomaisten väriaineiden tuonti Ruotsiin vilkastui selvästi vasta 1700-luvulla, tuotiin tulliasiakirjojen mukaan maahan bresiljaa suuria määriä muiden väriaineiden kuten sahramin ja lakmuksen ohella jo 1500-luvulla (Cedenhag 1982: 3). Kajaaniin bresilja tuotiin todennäköisesti Oulusta, jossa väriaine kuului meriltä tuotaviin kauppatavaroihin (Karjalainen 1926: 187).

Vastaus: Heini Sorakivi, Turun yliopisto

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia aikaisempiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

Lähteet:

Allan, Chris 2009. Brazilwood. A Brief History. James Ford Bell Library, University of Minnesota. https://www.lib.umn.edu/bell/tradeproducts/brazilwood [haettu 20.5.2018].

Best, Janet 2017. Colour Design. Theories and Applications. Second Edition. Woodhead Publishing.

Cedenhag, Birgitta 1982. Färgargården. Norrköping: Stadsmuseum.

Ekstedt, Olle 1987. Färgerna på gamla lantmäterikartor. Stockholm: Nordiska museet.

Hemming, John 1978. Red Gold: The Conquest of the Brazilian Indians 1500-1760 Cambridge: Harvard University Press.

Karjalainen, A. 1926. Oulun kaupungin kauppa ja meriliike vuosina 1721-1765. Hist. tutkim. IX. Jyväskylä 1926.

Ure, Andrew 1839. A Dictionary of Arts, Manufactures and Mines. Volume 1. London: Longman, Orme, Brown, Green and Longmans.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s