Hautaustavat

Kaarinan Kuusiston Kappelinmäki: Keskiaikaisen piispanlinnan hautausmaa

Kaarinan Kuusiston piispanlinnan sivustalla on Kappelinmäki ja siellä oletettavasti keskiaikainen hautausmaa. Paikka erottuu hienona aukiona Kappelinmäen rinteen terassilla. Satunnainen kulkija ei arvaisi sitä vanhaksi hautausmaaksi. Mitä siitä tiedetään? Kappelin sijaintipaikka lienee myös epäselvä? – Lukijan kysymys

Kappelinmäen hautausmaa sijaitsee Kaarinan Kuusiston linnan länsipuolella, Kappelinmäen luonnonsuojelualueen pohjoisrinteessä. Hautausmaata ympäröi kiviaita, jonka sisäpuolella on näkyvissä useita hautapainanteita (Rinne 1912: 6). Nykyään se on kasvillisuuden peitossa ja aidan sisäpuolella kasvaa suuria kuusia. Kappelinmäen hautausmaalla ei ole hautakiviä, mutta se on selkeästi rajattu historiallisen ajan hautausmaa, joka on hautarauhan ja muinaismuistolain suojaama.

Kaarinan Kuusiston Kappelinmäen keskiaikainen hautausmaa sijaitsee punaisella ympyrällä merkityssä kohdassa.

Kuusiston Kappelinmäen hautausmaa. Kuva: Juha Ruohonen.

Hautausmaata on tutkittu vuonna 1910 Kuusiston linnan kaivausten yhteydessä Juhani Rinteen toimesta. Hän havaitsi, että osa haudoista leikkaa toisiaan eli vanhoja hautoja on häiritty uusia tehdessä (Rinne 1912: 6-7). Hautausmaa on siis todennäköisesti ollut useamman sukupolven käytössä niin, että vanhojen hautojen paikka on unohtunut tai tilanpuutteen vuoksi on haudattu aikaisempien hautojen kohdalle. Keskiajan kristillisille hautauksille tyypillisesti Kappelinmäen haudat ovat esineettömiä ruumishautauksia (Rinne 1912: 7; Haggren 2017: 392). Hautaukset tehtiin keskiajalla kristinuskon vaikutuksesta usein itä-länsisuuntaisiksi, ja niin haudat on suunnattu myös Kappelinmäellä (Rinne 1912: 6). Hautauksia merkittiin yksinkertaisilla puuristeillä tai luonnonkivillä, mutta ne ovat usein kadonneet vuosisatojen saatossa hautojen päältä (Krongvist 1938). Vain rikkaimmilla oli varaa suuriin kaiverrettuihin hautakiviin, jotka ovat säilyneet nykyaikaan saakka (ks. esim. Kalmistopiirin juttu Keskiajan naisia ja miehiä Suomen kirkkojen vanhimmissa hautakivissä) .

Vaikka Kappelinmäen haudoissa ei ole ajoittavaa esineistöä, on sijainnin ja hautojen tyylin perusteella todennäköistä, että hautausmaa on Kuusiston linnan kanssa samanaikainen (Rinne 1912: 7). Saarella on ollut todennäköisesti jo 1200-luvulla puisia rakennuksia, luultavasti nykyisen Kuusiston kartanon paikalla (Gardberg & Weilin 1993: 124, Suna 1994: 6). Kuusiston piispanlinna perustettiin vuonna 1317 ja se oli käytössä 1500-luvun alkuun saakka (Gardberg & Weilin 1993: 123; Uotila 1994: 30; Suna 1994: 6). Linna purettiin vuonna 1528. Hautausmaa on sijoitettu syrjempään linnasaarelta korkealle mäelle linnanpuoleiselle rinteelle, missä se on ollut näkyvillä, mutta kaukana linnan arjen hyörinästä (Rinne 1912: 8). Linnassa asunut ylhäisö on haudattu Turun tuomiokirkkoon tai luostariin, joten Kappelinmäki on luultavasti ollut linnan muita alustalaisia varten.

Kuusiston keskiaikaisen linnan rauniot. Kappelinmäkeen on mahdollisesti haudattu linnan väkeä tai alustalaisia. Kuva: Ulla Moilanen.

Varhaiskeskiajalla muodostui kirkkopitäjiä, joihin kuuluvat kylät muodostivat pieniä seurakuntia kirkkoineen ja hautausmaineen (Havia 1989: 123; Mäkelä 1997: 27). Kuusistoon on perustettu oma kirkko vasta 1600-luvulla, ja Rinne on arvellut, että mikäli Kuusiston linnassa asuneet ovat haudanneet Kappelinmäelle, linnan ulkopuolella asuneet ovat luultavasti haudanneet keskiaikaisen Piikkiön kirkon hautausmaalle (Rinne 1912: 7-8, Havia 1989: 157). Rinne (1912: 8) on esittänyt, että Kappelinmäki on voinut saada nimensä siitä, että hautausmaan mäellä olisi sijainnut pieni kappeli. Piispanlinnan hautausmaana se on voinut muodostaa Piikkiön kirkosta erillisen seurakunnan. Kappelia ei ole kuitenkaan arkeologisesti paikannettu eikä siitä ole mainintoja historiallisissa lähteissä.

Vastaus: Sanni Salomaa, Turun yliopisto

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai lue vastauksia aikaisempiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

Lähteet:

Gardberg, C.J. & Weilin, P.O. 1993. Suomen keskiaikaiset linnat. Kustannusosakeyhtiö Otava.

Haggren, Georg 2017. Keskiajan arkeologia. Haggren, Georg; Halinen, Petri; Lavento, Mika; Raninen, Samia & Wessman, Anna 2015 (toim.), Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus.

Havia, Timo & Luoto, Jukka 1989. Piikkiön historia 1. Gummerus Kirjapaino Oy.

Krongqvist, Iikka 1938. Varhaisen keskiajan hautamerkeistä. Suomen Museo 54-64.

Mäkelä, Petri 1997. Kaarinan kunnan historia. Kaarinan kunta.

Rinne, Juhani 1912. Hautausmaasta Kuusiston Kappelinmäellä. Varsinais-suomalaisen osakunnan tervehdys kotiseudulle: jouluna 1912. Kirjapaino Polyptos, Turku.

Suna, Antti 1994. Kuusiston linna. Teoksessa Suna, Antti (toim.), Kuusiston linna: tutkimuksia 1985-1993. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 8.

Uotila, Kari 1994. Kuusiston piispanlinnan keskiaikainen rakennushistoria. Teoksessa Suna, Antti (toim.), Kuusiston linna: tutkimuksia 1985-1993. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 8.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s