Historiallinen aika

Arkut kelluivat Pirkkalan kirkkomaalla 1600-luvulla

FT Georg Haggrén kertoo Pirkan maan alta 15 -julkaisussa Pirkkalan vanhan kirkon ja kirkkomaan historiasta (Haggrén 2018). Pirkkala kuuluu Satakunnan vanhimpiin kirkkopitäjiin, ja sen vanhin keskiaikainen kirkko on todennäköisesti sijainnut Pirkkalan vanhan kirkon tienoilla. Nykyinen ”vanha” kirkko on rakennettu vuonna 1921, mutta kirkkomaalla sijaitsee myös vuonna 1768 rakennetun ja 1858 puretun kirkon kivijalkaa. Myös tätä vanhemmista, samalla paikalla sijainneista kirkoista on asiakirjalähteitä. Haggrénin mukaan pitäjän ensimmäinen kirkko saatettiin rakentaa keskiajalla samalle paikalle, vaikka maaperä on savista, vetistä ja hautaamiseen melko epäsopivaa, jos paikalla sijaitsi jo rautakaudella kalmisto tai uhripaikka. Hänen mukaansa kalmistoon viittaisivat kirkon lähistöltä viime vuosina metallinetsinnässä löytyneet esineet, vaikka toistaiseksi esineistö on viitannut pikemminkin poltto- kuin ruumishautauksiin (Moilanen 2017: 141).

Pirkkalan vanha kirkko sekä edustalla tätä edeltäneiden kirkkojen muistokivi. Kuva: Saana Säilynoja/Museokeskus Vapriikki. (Finna.fi).

Haggrénin mielenkiintoisessa artikkelissa kerrotaan, kuinka korkealle nouseva pohjavesi aiheutti hautaamisongelmia kirkkomaalla 1600-luvulla. Vuoden 1685 piispantarkastuksessa valitettiin ”kuinka etenkin keväällä haudattaessa veden varassa kelluneita arkkuja piti puuseipäin painaa alaspäin”.

Pirkkalan vanhaa kirkkoa ympäröivä hautausmaa jäi käytöstä vuonna 1839 Nokian kirkon valmistuttua, mutta otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1921, jolloin myös nykyinen ”vanha kirkko” valmistui. Hautausmaalle tuotiin 1930-luvulla suuria määriä hiekkaa, aluksi hevosilla ja myöhemmin kuorma-autoilla. Nykyisin täyttöhiekkaa on paikalla 1-1,5 metriä, joten vanhoja hautoja paikalta on lähes mahdotonta löytää. Varsinkin sen todentaminen, onko paikalle haudattu jo rautakaudella, on hankalaa.

Lue lisää Pirkan maan alta 15 -julkaisusta, joka löytyy osoitteesta https://issuu.com/vapriikki/docs/pma_17_nettiversio. Mukana ovat seuraavat Pirkkalan menneisyyttä käsittelevät artikkelit:

Sami Raninen: Taškentista Pirkkalaan. Tursiannotkon asuinpaikka osana Pirkanmaan ja Euroopan menneisyyttä.
Auli Bläuer: Karjaa, riistaa ja turkiksia. Pirkkalan Tursiannotkon myöhäisrautakauden eläinluut.
Mia LempiäinenAvci: Tursiannotkon pelloilla viljeltiin ohraa ja hernettä.
Mikko Heikkilä: Birkan koivut vai Saksan karhu hiiden ja vesihiiden naapurina Pirkkalankylässä? Tutkimus Pirkkalan vanhimmasta tunnetusta paikannimistöstä.
Georg Haggrén: Pirkkalan vanha emäkirkko, Pyhän Jaakobin kirkko.
Vadim Adel: Tursiannotkon-Pirkkalankylän muinaisjäännösalueen tutkimushistoriaa.

 

Lähteet:

Haggrén, G. 2018. Pirkkalan vanha emäkirkko, Pyhän Jaakobin kirkko. Pirkan maan alta 15. Tampereen museoiden julkaisuja 151. s. 40-54.

Moilanen, U. 2017. Hautoja ja hautaustapoja Pirkanmaan alueella tuhat vuotta sitten. Teoksessa: Tursiannotko. Tutkimuksia hämäläiskylästä viikinkiajalta keskiajalle,  Lesell, K., Meriluoto, M. & Raninen, S. (toim.) s. 129-145.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s