Historiallinen aika

George Washingtonin tekohampaat

FM Ulla Moilanen – Turun yliopisto

Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti George Washington (1732-1799) on vieläkin kuuluisa huonoista hampaistaan ja hammasproteeseistaan. Presidentin puiset tekohampaat on moneen kertaan todistettu vääräksi huhuksi, mutta niiden sijaan Washington käytti ainakin neljää muuta, erilaisista materiaaleista valmistettua, keinotekoista purukalustoa.

Washingtonin hammasvaivat olivat alkaneet jo nuorella iällä, mutta vasta vuonna 1772 hän pyysi vaivoihinsa apua englantilaissyntyiseltä kirurgilta John Bakeriltä. Amerikan ensimmäisiin hammaslääkäreihin lukeutuva Baker poisti Washingtonilta useita karieksen vaurioittamia hampaita ja myös suositteli tälle hammashygienian parantamista säännöllisellä harjaamisella.

Hopeinen hampaiden- ja suunhoitosetti, jonka uskotaan kuuluneen Washingtonille. Hammasharjan vieressä on kieliraspi. Kuva: Mountvernon.org.

George Washingtonin hammasvaivojen sanotaan näkyvän myös Gilbert Stuartin vuonna 1797 maalaamassa muotokuvassa. Mahdollisesti siinä näkyy ainakin tekohampaiden aiheuttama alahuulen pullistuminen – vaiva, jota Washington itse kuvaili. Kuva: Wikimedia Commons.

Keväällä 1783 Washingtonin hammasvaivat yltyivät ja lisää hampaita jouduttiin poistamaan. Kuuden vuoden kuluttua presidentiksi valittaessa Washingtonilla oli jäljellä enää yksi hammas: toinen alaleuan vasemmista välihampaista. Samana vuonna John Greenwood valmisti Washingtonille tekohampaat, jotka nykyisin ovat New Yorkin lääketieteellisen akatemian (New York Academy of Medicine) kokoelmissa. Proteesin kehys tehtiin virtahevon luusta ja siinä on paikka kahdeksalle aidolle ihmishampaalle. Näistä kuusi on edelleen jäljellä, ja ne on kiinnitetty virtahevonluiseen pohjaan kultanastoilla. Yksi proteesin ihmishampaista on Washingtonin oma alaleuan oikea poskihammas. Muut ovat kuuluneet Mount Vernonin orjille, joilta Washinton oli ostanut yhdeksän hammasta tekohampaiden valmistusta varten. Valmis proteesi ankkuroitiin jäljellä olevaan hampaaseen, joka kuitenkin löystyi ja lopulta irtosi siihen kohdistuneen paineen seuraksena.

Toinen Greenwoodin valmistamista proteeseista on nykyisin Yhdysvalloissa Smithsonian-instituuttiin kuuluvan kansallisen hammaslääketieteen museon (National Museum of Dentistry) kokolmissa. Nämä tekohampaat valmistettiin virtahevon kumpahampaista ja norsunluusta. Washington oli yleisesti ottaen tyytyväinen Greenwoodin proteeseihin, vaikka niiden suuhun sopivuudessa oli puutteita ja ne vaativat jatkuvaa säätämistä. Washington myös kuvaili, kuinka tekohampaat saivat hänen alahuulensa pullottamaan ja näyttämään turvonneelta.

Vuonna 1789 George Washingtonille valmistettu hammasproteesi, jossa on käytetty aitoja ihmishampaita. Kuva: Mountvernon.org.

Toiset Greenwoodin valmistamat tekohampaat on valmistettu virtahevon kulmahampaista ja norsunluusta. Kuva: National Museum of Dentistry.

Washingtonin kolmannet tekohampaat sisälsivät lyijysekoitteisen kehyksen, jota jousisysteemi painoi ikeniä vasten. Proteesin alahampaat on valmistettu lehmän hampaista. Ylähampaat on puolestaan muotoiltu ihmishampaista ja norsunluusta. Neljännestä, niin ikään Greenwoodin valmistamasta, tekohammassetistä on säilynyt vain pieni mursunluusta tehty kappale, joka on nykyisin Lontoossa Science Museumin kokoelmissa.

Tarinan mukaan osa Washingtonin hammasvaivoista olisi johtunut siitä, että hänellä oli nuoruudessaan tapana rikkoa pähkinöiden kuoria hampaillaan. Nykyisin vaivojen syynä pidetään kuitenkin 1700-luvun kovia olosuhteita, puutteellista hammashygieniaa sekä perinnöllisiä tekijöitä. Hammaskipua estääkseen Washingtonin kerrotaan myös viilanneen omia hampaitaan, mikä osaltaan joudutti muutenkin huonokuntoisten hampaiden hajoamista.

Washingtonille kuuluneet tekohampaat, jotka on valmistettu lyijysekoitteesta ja lehmän hampaista. Kuva: Mountvernon.org,

Kopio neljännestä Greenwoodin Washingtonille valmistamasta hammasproteesista. Kuva: Sciencemuseum.org.uk.

Tekohampaat eivät olleet 1700-luvulla varsinaisesti uutuus, sillä erilaisia hammasproteeseja oli valmistettu jo muun muassa muinaisessa Egyptissä sekä etruskien parissa. Vuosisadan aikana hampaiden hoitomenetelmiä edistettiin kuitenkin ahkerasti muun muassa julkaisemalla useita hammaslääketietedettä käsitteleviä teoksia. Jo 1700-luvulla kokeiltiin myös hammasimplantteja pudonneiden tai poistettujen hampaiden tilalle. Proteesien kehittelyn seurauksena niistä tuli vähitellen yhä paremmin suuhun sopivia sekä muotoilun että ulkonäön puolesta. Näin Washingtonin aikakauden kirurgit ja varhaiset hammaslääkärit olivat omalta osaltaan luomassa perustaa nykyiselle hammaslääketieteelle.

 

Lähteet:

Baron, P. 2000. The development of dentistry, 1000-2000. The Lancet 2000, 354 (Dec. 1999).

Grizzard, F. E. 2002. George Washington: A Biographical Companion. Abc-Clio.

Johnson W. W. 1959. The history of prosthetic dentistry. The Journal of Prosthetic Dentistry, Vol. 9, Issue 5, September–October 1959: 841-846.

Ring, Malvin E. 2010: John Greenwood, Dentist to President Washington. California Dental Association Journal 38, no. 12, December 2010: 846-851.

Smith, J. L. 2014. Drilling holes in George Washinton’s wooden teeth myth. Journal of the American Revolution.

Van Horn, J. 2017. The Power of Objects in Eighteenth-Century British America. The University of North Carolina Press.

2 replies »

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s