Aasia

Allah-teksti lautanauhassa(?) ja muita islamilaisia vaikutteita viikinkiajan Skandinaviassa

FM Ulla Moilanen – Turun yliopisto & FM Heli Etu-Sihvola – Helsingin yliopisto

Ruotsin viikinkiaikaisista haudoista löytyneiden tekstiilien geometrista kuviointia on pidetty tyypillisenä skandinaavisena koristeaiheena. Uppsalan yliopistossa tehdyn uuden tutkimuksen (Bäckström 2017, Uppsalan yliopiston lehdistötiedote) mukaan lautanauhojen kuvioissa esiintyykin oikealta vasemmalle luettavaa kuufalaista kirjoitusta, jota käytettiin Koraanin varhaisimmissa teksteissä. Tekstiilien kirjailuista voi erottaan muun muassa sanat ”Allah” ja ”Ali”, ja tutkijoiden mukaan tekstillä on saatettu pyrkiä esittämään esimerkiksi rukousta. Samanlaisia kirjailuja esiintyy sekä miesten että naisten vaatteisiin kuuluneissa lautanauhoissa.

Tutkimuksessa käytetty aineisto on peräisin Uplannin viikinkiaikaisista venehautauksista ja Birkan kammiohaudoista, joissa esiintyy muitakin itämaisia esineitä. Birkan 800-luvulle ajoittuvasta naisenhaudasta Bj 515 löytyi jo Hjalmar Stolpen kaivauksissa vuonna 1877 hopeasormus, jonka suuressa korukivessä on kuufalainen teksti ”il-la-lah” eli ”Allahille”. Kiveä on aikaisemmin pidetty ametistina, mutta uusien materiaalianalyysien mukaan kyseessä on värillinen lasi. Tutkimusten mukaan sormusta ei ole juurikaan käytetty, joten sen siirtyminen henkilöltä toiselle ei ole välttämättä tapahtunut kovin monen välikäden kautta (Wärmländer et al. 2015).

Allah” Birkasta löytyneessä viikinkiaikaisessa kirjailussa. Kuva: Annika Larsson

Birkan kammiohautaan Bj 515 on haudattu nainen, jonka hauta-antimiin kuuluu ”Allahille”-tekstin sisältävä sormus. Kuva: Christer Åhlin/Statens historiska museum.

Pitkään oletettiin, että Skandinavian itämaiset esineet ovat olleet ainoastaan kauppatavaraa. Esineet eivät kuitenkaan liikkuneet vain osana kaupankäyntiä vaan myös lahjoina. Arabialaisissa aikalaisteksteissä on kuvauksia siitä, miten pohjoisille kauppiaille tai korkea-arvoisille henkilöille lahjoitettiin pukuja, kankaita, kannuja, helmiä ja parfyymeja. Miehille saatettiin antaa muun muassa kaftaaneja ja naisille sormuksia (Mikkelsen 2008: 547). Nyt löydetyt, kuufalaisin tekstein kirjaillut kankaat ovat tutkijoiden mukaan olleet olennainen osa viikinkiajan asuja ja ne ovat todennäköisesti olleet paikallista valmistetta, vaikka tuontikankaitakin haudoissa esiintyy. Esimerkiksi Valsgärden vendelaikaisista venehaudoista on löytynyt tekstiilejä, joiden kudontatekniikka ja muotokieli viittaa Persiaan ja Keski-Aasiaan. Birkan haudoista on löytynyt itämaisen silkin ohella merkkejä eksoottisista vaatemalleista. Myös Ladbyn laivahautauksessa on oletettu olleen itämainen kaftaani (Vedeler 2014: 59). Juuri paikallinen valmistus tekee lautanauhasta ja siinä näkyvistä itämaisista vaikutteista erilaisen muihin löytöihin verrattuna.

Uudesta tekstiilitutkimuksesta vastannut Annika Larsson on sitä mieltä, että osa viikinkiajan hauta-antimista kuvastaa islamin vaikutusta ja mahdollisesti myös uskoa islamin mukaiseen käsitykseen kuoleman jälkeisen paratiisin olemassaolosta. Samanlaisen ajatuksen esitti myös Egil Mikkelssen vuonna 1998 ilmestyneessä artikkelissaan Islam and Scandinavia during the Viking Age, johon oli koottu useita esimerkkejä Ruotsista löydetyistä itäistä alkuperää olevista löydöistä. Tunnetuimpia ovat islamilaiset rahat, joita kulkeutui Pohjois-Erooppaan vuosien 800-1050 välillä jopa miljoonia kappaleita. Dirhemeihin on toisinaan raaputettu ristejä ja torin vasaroita, joita on vuoroin tulkittu islaminuskon hyljeksimisen tai vaihtoehtoisesti islamiin kääntymisen merkiksi (Mikkelsen 1998; Williams 2007: 19). Rahojen, tekstiilien ja edellä mainitun sormuksen lisäksi löytöihin voidaan lukea myös idässä valmistetut helmet, vaaka- ja punnussetit, lasit sekä arabialaisissa maissa vesikannuina käytetyt pronssiastiat, jollainen tunnetaan myös Ahvenanmaalta Saltvikista (Mikkelsen 1998; 2008).

Pohjois-Euroopan islamilaisista rahoista valtaosan muodostavat 800-900-luvuilla lyödyt samanididirhemit. Kuvassa riipuksena käytetty löytö Suomesta. Kuva: Turun museokeskus/Finna.fi.

Arabialaista tekstiä sisältävä itämainen pronssikannu viikinkiaikaisesta haudasta Hagebyhögasta Itä-Götanmaalta. Mikkelsenin (2008: 547) mukaan kannujen funktio on Skandinaviassa ollut erilainen kuin islamilaisilla alueilla, joissa näitä astioita käytettiin puhdistautumiseen ennen rukousta. Kuva: Statens historiska museum.

Samanidien valtakunta sijaitsi 800-900-luvuilla pääosin nykyisen Iranin, Afganistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin alueella. Näiltä alueilta kulkeutui viikinkiajalla esineitä ja vaikutteita Skandinaviaan.

Uppsalan yliopiston tekemän uuden tekstiilitutkimuksen tuloksia on esillä Enköpingin museossa 30.9.2017-4.2.2018. Näyttelyyn on myös ennallistettu tekstiilejä. Tällä hetkellä hautojen vainajista ollaan tekemässä DNA-analyysejä, jotka valottanevat hautoihin haudattujen henkilöiden alkuperää. Ovatko viikinkiajalla liikkuneet pelkät esineet, vai voisiko haudattujen joukossa olla myös kaukaisista maista kotoisin olevia ihmisiä?

Lisäys 17.10.2017: Useat viikinkiajan tutkijat ovat uutisoinnin jälkeen kumonneet Larssonin tutkimustuloksen ylitulkintana. Näyttää siltä, että lautanauhassa ei sittenkään ole kuufalaista kirjoitusta. Nykyisen Ruotsin alueilla olleita itäisiä yhteyksiä ja arabialaisilta alueilta saapuneita vaikutteita tämä ei silti poista. Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa tutustua esim. lähteissä mainittuihin Mikkelsenin teksteihin. 

Lähteet:

Bäckström, E. 2017. Vikingatida mönster var kufiska tecken. Pressmeddelanden 27.9.2017. Uppsala universitet.

Mikkelsen, E. 1998. Islam and Scandinavia during the Viking Age. In: Byzantium and Islam in Scandinavia. Acts of a Symposium at Uppsala University June 15-16 1996. Elisabeth Piltz (ed.). Studies in Mediterranean Archaeology Vol. CXXV: 39-51.

Mikkelsen, E. 2008. The Vikings and Islam. In: The Viking World: 543-549, Brink, S. & Price, N. (eds.) Routledge.

Vedeler, M. 2014. Silk for the Vikings. Ancient Textiles Series Vol. 15. Oxbow Books.

Williams, G. 2007. Kingship, Christianity and Coinage: Monetary and Political Perspectives on Silver Economy in the Viking Age. In: Silver Economy in the Viking Age: 177-214. Graham-Campbell, J. & Williams, G. (eds.) Routledge.

Wärmländer, S., Wåhlander, L., Saage, R., Rezakhani, K., Hamid Hassan, S., A. & Neiss, M. 2015. Analysis and interpretation of a unique Arabic finger ring from the Viking Age town of Birka, Sweden. Scanning. The Journal of Scanning Microscopies 37: 131–13.

 

2 replies »

  1. On hieman huolestuttavaa että Annika Larssonin vertaisarvioimaton tulkinta kuviosta karkasi viraali-ilmiöksi ennen kuin tiedeyhteisö ehti reagoimaan siihen oikeastaan millään tapaa. Samanlainen ilmiö nähtiin Birkan ”naissoturihaudan” tapauksessa: vetävä tarina julkaistiin totena ennen kuin asiaa oltiin lainkaan ehditty puimaan tiedeyhteisön sisällä. Netissä tulkinnat leviävät ajatusta nopeammin, ja mahdollinen kritiikki saa huomattavasti vähemmän huomiota kuin alkuperäinen tulkinta. Tämä on hankala yhtälö.
    Ensimmäinen omiin silmiini osunut Larssonin tulkinnan kritiikki on Austinin yliopiston islamilaisen taiteen ja arkkitehtuurin apulaisprofessori Stephennie Mulderin Twittermaraton, johon liitin alle linkin. Kyseessä on jälleen yhden ihmisen vertaisarvioimaton mielipide, mutta Stephennien kritiikki ansaitsee silti mielestäni tulla paremman puutteessa kuulluksi. Samassa yhteydessä hän viittaa ongelmiin myös kuufilaisen tekstin sisältävän sormuksen tulkinnassa.
    https://twitter.com/stephenniem/status/919897406031978496
    Toivottavasti pääsemme vielä lukemaan Stephennien lupaileman blogitekstin samasta aiheesta. Parasta tietysti olisi, että tiedeyhteisö esittäisi niin tulkintansa kuin kritiikkinsä vertaisarvioiduissa julkaisuissa kuten periaatteisiin kuuluu. On sääli että akateemisen tekstin tuottamiseen ja julkaisemiseen menee huomattavasti enemmän aikaa, kuin netti-ilmiöön reagoimiseen vaadittaisiin.
    Nyt pelikenttä olisi täysin avoimena jopa opportunisteille, jotka tietoisesti levittävät kyseenalaisia tuloksia julkisuuden ja rahoituksen toivossa. Toivottavasti emme ole lipumassa tähän suuntaan.

    Tykkää

    • Tässä voi tietysti miettiä Uppsalan yliopistonkin vastuuta, kun asiasta on tiedotettu tutkimutuloksena. Kannattaa tutustua myös yllä olevassa tekstissä viitattuihin Mikkelsenin julkaisuihin. Hän on tutkinut Ruotsin islamilaista esineistöä ja islamin vaikutteita viikinkiajan pohjoismaissa jo vuosikymmenten ajan ja julkaissutkin aiheesta.

      Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s