Keski- ja Etelä-Eurooppa

La Chapellen neandertalinihminen: rituaalinen hauta vai ruumiin kätkemistä?

FM Sofia Paasikivi – Turun yliopisto

Neandertalinihmisiä eli Euroopassa ja Länsi-Aasiassa keskipaleoliittiselta ajalta myöhäispaleoliittiselle ajalle, noin 400 000-40 000 eaa (Roebroeks et al. 2016). Neandertalinihmiset ja nykyihmiset eivät ole kehittyneet toisistaan, vaan jakavat keskenään yhteisen kantamuodon, ja neandertalinihmiset levisivät Eurooppaan huomattavasti nykyihmistä aiemmin. Nykyihmisten levittäytyessä Afrikasta Eurooppaan noin 70 000 eaa. lajien välillä tapahtui kuitenkin risteytymistä (Yotova et al. 2011). Lajien arvellaan olleen yhteydessä erityisesti Lähi-idän alueella, jonka kautta molemmat lajit ovat kulkeneet Afrikasta Eurooppaan (Feng-Xia et al. 2004).

Neandertalinihmisen levinneisyysalue sekä tunnettuja löytöpaikkoja. Kuva: National Geographic.

Neandertalinihmisen levinneisyysalue sekä tunnettuja löytöpaikkoja. Kuva: National Geographic.

Tässä jutussa käsittelen pitkään kestänyttä keskustelua siitä, hautasivatko neandertalinihmiset vainajansa tarkoituksellisin menoin. Lähestyn keskustelua Ranskan La Chapelle-aux-Saint -luolasta löydettyä neandertalvainajaa koskevan väittelyn kautta, sillä löytöä käsittelevät artikkelit ovat melko tuoreita ja osoittavat tämänhetkistä tilannetta keskustelussa. Tämän tapausesimerkin kautta käsittelen samalla myös lyhyesti hautauksen stratigrafisia tunnusmerkkejä ja arkeotanatologiaa.

Se, hautasivatko neandertalinihmiset vainajiaan tarkoituksellisesti on ollut pitkään tiedeyhteisössä erimielisyyden aihe. Keskustelua tästä on käyty esimerkiksi Journal of Archaeological Science -lehdessä (ks. Dibble et al. 2015 ja Rendu et al. 2016). La Chapelle-aux-Saints -luolan (jatkossa La Chapelle) neandertalvainaja löydettiin jo vuonna 1908. Vuonna 2014 julkaistiin artikkeli, jossa käsiteltiin yli kymmenen vuoden ajan kestäneitä uusia tutkimuksia, joihin kuului mm. luolan uusi kaivaus sisältäen myös vuonna 1908 kaivetun alueen tutkimisen uudelleen. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin kaikki aiempiin kaivauksiin liittynyt dokumentaatio ja pyrittiin saamaan lisää tietoa vanhasta löydöstä. Tutkimusten perusteella artikkelin kirjoittajat olivat sitä mieltä, että La Chapellen yksilö oli haudattu tarkoituksella ja ritualistisesti (Rendu et al. 2014). Ensimmäinen julkaistu artikkeli herätti kuitenkin paljon keskustelua ja sen johtopäätökset kyseenalaistettiin. Tätä seurasi vielä alkuperäisen tutkijaryhmän vastaus heille esitettyyn kritiikkiin.

la-Chapelle-aux-Saints -luola, josta vuonna 1908 löytyi neandertalinihmisen luuranko. Kuva: V. Mourre/Wikimedia Commons

Ranskassa La-Chapelle-aux-Saintsin lähellä sijaitseva luola, josta vuonna 1908 löytyi neandertalinihmisen luuranko. Kuva: V. Mourre/Wikimedia Commons

Keskustelussa kyse ei yleisesti ole siitä, että hautausten tarkoituksellisuus voitaisiin kumota täysin, vaan se, voidaanko tarkoituksellinen ja erityisesti ritualistinen hautaaminen todentaa La Chapellen kohdalla vai ei. Tässä esittelemäni Journal of Archaeological Science -lehdessä käyty keskustelu koskee vain yhtä kohdetta, eivätkä kaikki keskustelun argumentit ole yleistettävissä muihin kohteisiin. Pyrin kuitenkin La Chapellen tapauksen kautta käsittelemään yleisesti sitä, miten neandertalhautojen tarkoituksellisuutta voidaan tutkia.

Tarkoituksellisen hautaamisen todentamista vaikeuttaa huomattavasti se, että monet neandertalinihmisten jäännöksistä on löydetty tieteenalan historiaan nähden varhain. Näin ollen nykytutkijat joutuvat tekemään päätelmiä usein puutteelliseen dokumentaatioon nojaten, voimatta nähdä alkuperäistä kaivausta ja jäännöksiä in situ (Dibble et al. 2015: 650). Hautauksen tarkoituksellisuudesta puolestaan kertovat useat erilaiset seikat, jotka eivät välttämättä toistu kaikilla hautauskohteilla. Esimerkiksi hautakuopan muoto ja selvärajaisuus saattavat kertoa siitä, että se on kaivettu vainajalle tarkoituksella ja mahdollisesti myös vainajan mitat ja halutun hautausasennon huomioon ottaen (Dibble et al. 2015: 651). Toisaalta luonnonmuotojen käyttäminen hautaamiseen ei välttämättä itsessään poista rituaalisuuden mahdollisuutta. Luonnonmuotojen hyödyntäminen on saattanut olla yksinkertaisesti käytännöllinen työtä helpottava asia, joka on voitu integroita yhteen ritualistisen käyttäytymisen kanssa. Vastaavasti luonnonmuotojen käyttöön on voinut liittyä rituaaleihin kuuluvaa symboliikkaa. La Chapellen tapauksessa hautakuopan alkuperä oli rajattu kolmeen mahdolliseen: sulamisjään aiheuttama suppa, luolakarhun talvipesä tai neandertalinihmisen kaivama kuoppa (Rendu et al. 2016:13). Rendu et al. korostavat luonnonmuotojen hyödyntämistä hautaamisessa ja sitä, miten kuopan alkuperä ei välttämättä vaikuta haudan tarkoituksellisuuteen. Dibble et al. (2015: 653) puolestaan ehdottavat että kyseessä olisi sairas tai loukkaantunut yksilö, joka on yksinkertaisesti menehtynyt luolaan hautaamattomana.

50000_neandertal

Rekonstruktio La Chapelle-aux-Saintsistä löytyneistä ihmisjäännöksistä. Noin 60 000 vuoden taakse ajoitetut jäännökset ovat nykyisin esillä The Smithsonian Instituutissa (ks. www1). Kuva: DEA, A. Dagli Orti/De Agostini/Getty Images.

Myös haudan täyttämiseen liittyvät seikat voivat vaikuttaa siihen, miten hautausta tulkitaan, samoin kuin jäännösten kunto. La Chapellen tapauksessa neandertalinihmisen luut olivat huomattavasti luolasta löytyneitä samanaikaisia eläintenluita paremmassa kunnossa ja edelleen anatomisessa järjestyksessä. Tutkimuksessa argumentoitiin, että jäännösten artikulaatio viittaa siihen, että hauta on peitetty nopeasti ja huolella ja siitä on huolehdittu tavalla, joka on estänyt esimerkiksi raadonsyöjäeläimiä kaivamasta jäännöksiä ylös (Rendu et al. 2016:16). Tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro vielä ritualistisuudesta tai hautauksesta huolehtimisesta. Eläimet ovat saattaneet vältellä luolaa yksinkertaisesti ihmisaktiivisuuden takia, eikä toisaalta luiden sijainti epäanatomisessa järjestyksessä myöskään automaattisesti poissulkisi esimerkiksi sekundaarista kajoamista hautaukseen ritualistisista tai muista syistä.

Poikkeuksellisen hyvin säilynyt artikulaatio ja sen viittaaminen vainajan hautaukseen ennen pehmytkudosten maatumista sen sijaan on perusteltua ja jäännösten analysoimisessa onkin hyödynnetty myös arkeotanatologiaa (Rendu et al. 2016: 16). Arkeotanatologia tarjoaa näin ollen myös yhden tärkeän tavan lähestyä neandertalhautauksia. Maatumisprosessiin ja haudassa tapahtuvien luonnollisten liikkeiden avulla voidaan saada selville esimerkiksi erilaisia hautausasentoja sekä sitä, onko vainaja haudattu ennen maatumisprosessin käynnistymistä vai vasta sen jälkeen. Hyvin dokumentoidusta kohteesta on mahdollista päätellä jotakin myös jälkikäteen ja arkeotanatologia voikin tarjota merkittävästi uutta tietoa usein hyvin vähälöytöisistä neandertalinihmisten hautauksista. Näitä menetelmiä sekä nykyihmisten että neandertalinihmisten jäännöksiin on soveltanut esimerkiksi Henri Duday (Duday 2009: 48-50). Vaikka La Chapellen vainajan jäännökset ovat suojaisassa luolassa, kuulostaa epätodennäköiseltä,että luuranko olisi maatumisprosessin aikana pysynyt hyvin artikuloituna mikäli ruumis maatui hautaamattomana kuten Dibble et al. ehdottavat (2016: 652).

Kaivaukset La Chapellen luolassa vuonna 2012. Kuva: Rendu et al. 2014, fig. 3.

Kaivaukset La Chapellen luolassa vuonna 2012. Kuva: Rendu et al. 2014, fig. 3.

Tarkoituksellisesta hautaamisesta voisivat kertoa myös hauta-antimet. La Chapellen varhaisimmissa tutkimuksissa 1900-luvun alussa oli identifioitu mahdollisia kivityökaluja, mutta tämä teoria on kumottu myöhempien tutkijoiden toimesta (Rendu et al. 2016:17). Toisaalta tulee muistaa myös, ettei hauta-antimiin viittaavien löytöjen puute tarkoita etteikö niitä olisi voinut olla (”absence of evidence is not evidence of absence”). Rendu et al. argumentoivatkin, ettei La Chapellea koskevassa väittelyssä tulisi käyttää hauta-antimien puuttumista vasta-argumenttina hautauksen mahdolliselle ritualistisuudelle, sillä on mahdotonta sulkea pois sitä, että haudassa olisi ollut mukana nopeasti maatuvia hauta-antimia kuten ruokaa (Rendu et al. 2016: 17). Joistain haudoista – joskaan ei La Chapellesta – on löydetty myös punamultaa ja muita väriaineita, mikä viittaa hautaamisen yhteydessä suoritettuihin rituaaleihin (Roebroeks et al. 2012).

La Chapellen tutkimukset ovat kiinnostava jatkumo pitkälle keskustelulle neandertalinihmisten ritualistisesta käyttäytymisestä. Vaikka yksimielisyyteen on varmasti vielä matkaa, tuntuu neandertalinihmisen ritualistisesta käytöksestä kertyvän yhä enemmän näyttöä. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki neandertalinihmisten tekemät hautaukset olisivat tarkoituksellisia hautoja, joihin on liittynyt varsinaisia hautausrituaaleja. On myös huomattava, ettei arkeologisesta aineistosta tunneta yhtäkään selkeästi antimelliseksi tulkittua neandertalhautausta (tulkinta luonnollisesti riippuu myös hauta-antimen määritelmästä ja tulkitsijasta). Roebroeks et al. (2016) kuitenkin huomauttavat, että Israelin Qafzehin ja Skhulin luolien neandertalinihmisten jäännösten läheisyydessä sijaitsevat varhaiset nykyihmisten hautaukset ovat alueella yhtälailla koruttomia ja antimettomia. Pelkkä antimien puuttuminen ei myöskään tarkoita sitä, etteikö hautaus voisi olla tarkoituksellinen ja ritualistinen.

Käytetyt lähteet:

Dibble, H, Aldeias, V, Goldberg, P, McPherron, S, Sandgathe, D, & Steele, T (2015) ’A critical look at evidence from La Chapelle-aux-Saints supporting an intentional Neandertal burial’, Journal Of Archaeological Science, 53, pp. 649-657.

Duday, H. (2009) The archaeology of the dead: lectures in archaeothanatology. Oxford: Oxbow Books.

Feng-Xia Xiao, Vania Yotova, Ewa Zietkiewicz, Alan Lovell, Dominik Gehl, Stéphane Bourgeois, Claudia Moreau, Cleanthe Spanaki, Andreas Plaitakis, Jean-Paul Moisan and Damian Labuda. Human X-chromosomal lineages in Europe reveal Middle Eastern and Asiatic contacts, European Journal of Human Genetics (2004) 12, 301–311. doi:10.1038/sj.ejhg.5201097 Published online 15 October 2003.

Rendu, W, Beauval, C, Crevecoeur, I, Bayle, P, Balzeau, A, Bismuth, T, Bourguignon, L, Delfour, G, Faivre, J, Lacrampe-Cuyaubère, F, Tavormina, C, Todisco, D, Turq, A, & Maureille, B (2014) ’Evidence supporting an intentional Neandertal burial at La Chapelle-aux-Saints’, Proceedings Of The National Academy Of Sciences Of The United States Of America, 111, 1, pp. 81-86.

Rendu, W, Beauval, C, Crevecoeur, I, Bayle, P, Balzeau, A, Bismuth, T, Bourguignon, L, Delfour, G, Faivre, J, Lacrampe-Cuyaubère, F, Muth, X, Pasty, S, Semal, P, Tavormina, C, Todisco, D, Turq, A, & Maureille, B (2016) ’Let the dead speak…comments on Dibble et al.’s reply to “Evidence supporting an intentional burial at La Chapelle-aux-Saints”’, Journal Of Archaeological Science, 69, pp. 12-20.

Roebroeks, W, Sier, M, Nielsen, T, Loecker, D, Parés, J, Arps, C, & Mücher, H (2012) ’Use of red ochre by early Neandertals’, Proceedings Of The National Academy Of Sciences Of The United States Of America, 109, 6, pp. 1889-1894.

Roebroeks W, Soressi M. (2016) Neandertals revised. PNAS 2016;113(23):6372-6379. doi:10.1073/pnas.1521269113.

Vania Yotova, Jean-Francois Lefebvre, Claudia Moreau, Elias Gbeha, Kristine Hovhannesyan, Stephane Bourgeois, Sandra Bédarida, Luisa Azevedo, Antonio Amorim, Tamara Sarkisian, Patrice Hodonou Avogbe, Nicodeme Chabi, Mamoudou Hama Dicko, Emile Sabiba Kou’ Santa Amouzou, Ambaliou Sanni, June Roberts-Thomson, Barry Boettcher, Rodney J. Scott, Damian Labuda (2011) An X-Linked Haplotype of Neandertal Origin Is Present Among All Non-African Populations. Mol Biol Evol 2011; 28 (7): 1957-1962. doi: 10.1093/molbev/msr024

Internet-lähteet:

www1: The Smithsonian Institute: La Chapelle-aux-Saints http://humanorigins.si.edu/evidence/human-fossils/fossils/la-chapelle-aux-saints

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s