Hauta-antimet

Sukupuoliroolit menneisyydessä: Tiedetäänkö kuka oikeasti metsästi?

Ihmiset esitetään esihistoriasta kertovissa teksteissä usein selkeästi sukupuolen mukaan määritellyissä tehtävissä: naiset hoitavat lapsia sekä keräävät ruokaa ja miehet metsästävät. Kuinka paljon löydöin perusteltavaa tietoa rooleista löytyy? Onko meillä oikeasti käsitystä siitä kuka metsästi ja kuka ei? – Lukijan kysymys

Kysymys esihistoriallisista sukupuolirooleista on erinomainen, mutta samalla niin laaja, että siihen on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta. Sukupuolijärjestelmät, sukupuoliroolit ja erilaisten työtehtävien sukupuolittuneisuus ovat niin menneisyydessä kuin nykyisyydessäkin vaihdelleet eri kulttuuripiirien ja ajanjaksojen välillä, ja saman kulttuurin sisälläkin ne voivat vaihdella eri sosiaaliryhmien kesken.

Asian arkeologiseen tutkimiseen on erilaisia keinoja. Jos kulttuuri on harjoittanut esineellistä hautaustapaa, voidaan selvittää, minkälaisia työvälineitä eri sukupuolten haudoissa esiintyy: metsästyksestä voivat kertoa esimerkiksi metsästysaseet tai koiran mukanaolo haudassa. Jos ihmisluuaineistot ovat säilyneet riittävän hyvin, voidaan luista etsiä raskaan työn aiheuttamia patologioita tai sellaisia vammoja, joiden voi olettaa olevan metsästysretkillä aiheutuneita. Asuinpaikoilta voidaan yrittää hahmottaa sukupuolittuneita toiminta- ja työalueita. Jotkin menneisyyden kulttuurit ovat jättäneet jälkeensä myös kuva-aineistoa, jonka tulkitseminen tosin saattaa olla varsin haasteellista. Suomessa Astuvansalmen kalliomaalauksessa on selvä jousta kantava naishahmo, mutta todistaako se naisten todella metsästäneen Saimaan alueen neoliittisella kivikaudella, vai onko kuvalla jokin muu tarkoitus?

Astuvansalmen kivikautisessa kalliomaalauksessa esiintyy jousta pitelevä naishahmo. Ohto Kokko/CC.

Astuvansalmen kivikautisessa kalliomaalauksessa esiintyy jousta pitelevä naishahmo. Ohto Kokko/CC.

Sepän hauta Raatveressä.

Sepäntyövälineitä sisältävä hauta Raatveressä, Virossa. Vastaavia antimia sisältävät haudat on usein tulkittu kuuluvan sepän ammattia harjoittaneille miehille.

Nykyisten tai lähimenneisyydessä eläneiden alkuperäiskansojen elämää koskevat kirjalliset kuvaukset voivat nekin antaa suuntaviivoja myös kaukaista menneisyyttä koskeville tulkinnoille. Kirjallisesti dokumentoitujen metsästäjä-keräilijä-yhteisöjen keskuudessa työnjako on varsin sukupuolitettua ja metsästys on useimmiten ollut miesten työtä (Ember 2014). Se, miten iso osa ravinnosta saadaan metsästyksellä, riippuu luonnonympäristöstä.

Yleistäen voi sanoa, että eri puolilla maailmaa metsästys ja varsinkin suurriistanpyynti on kautta esihistorian ja historian ollut pikemminkin miesten kuin naisten työtä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö naisetkin olisi joskus, joissakin yhteisöissä ja joissakin tilanteissa, osallistuneet siihen.

Suomessa asiaa valaisevat erityisesti rautakauden hautalöydöt, joissa nuolenkärkien ja keihäänkärkien kaltaiset löydöt selvästi keskittyvät miehenhautoihin. Aselöydöt eivät silti ole täysin tuntematon ilmiö naisenhaudoissakaan. Sukupuoliroolit olivat ilmeisesti vahvat, mutta eivät kuitenkaan joustamattomat. Raskas ruumiillinen työ kuului molemmille sukupuolille, vaikka työnjakoa olikin.

Vastaus: FM Sami Raninen

Kysy oma kysymyksesi tällä sivulla tai tarkastele vastauksia aikaisempiin lukijoiden esittämiin kysymyksiin tästä linkistä.

Lähde:

Ember, Carol J. 2014:  Hunter-Gatherers (Foragers). – HRAF. Explaining human culture. http://hraf.yale.edu/ehc/summaries/hunter-gatherers

Kirjallisuutta:

Arnold, B., & Wicker, N.L. (eds.) 2001. Gender and the Archaeology of Death. Oxford, AltaMira Press.

Gilchrist, R. 1999. Gender and Archaeology: Contesting the past. London & New York: Routledge.

Herva, V.-P. 2001. Miinoja avioliittokentässä: yksilö ja seksuaalisuus Suomen esihistoriassa. Muinaistutkija 3/2001: 26−37.

Jesch, J. 1991. Women in the Viking Age. Woolbridge: The Boydell Press.

Nelson, S. M. (ed.) 2006. Handbook of Gender in Archaeology. Oxford: AltaMira Press.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s