Keski- ja Etelä-Eurooppa

Ihmisverta ja verenvuotokuumeen aiheuttanutta virusta rautakautisessa keramiikka-astiassa Saksassa

Uuden tutkimuksen mukaan nykyisen Lounais-Saksan alueelta löydetyssä varhaisen rautakauden hauta-astiassa on ollut verenvuotokuumeeseen kuolleen henkilön verta ja sisäelimiä.

Conner Wiktorowiczin johtama tutkimusryhmä on selvittänyt proteiinien tunnistamiseen perustuvalla menetelmällä sitä, mitä rautakautisiin polttohautoihin laitetuissa keramiikka-astioissa on säilytetty. Tutkimuksen aineisto ajoittuu vuosien 600-450 eaa. välille ja on peräisin lounaissaksalaisen Heuneburgin linnavuoren lähellä sijaitsevista kumpukalmistoista. Heuneburg on yksi runsaimmin tutkituista eurooppalaisista linnavuorikohteista, ja sen lähistöllä sijaitsevien, runsaasti varusteltujen hautausten on oletettu kuuluneen linnavuorta käyttäneelle paikalliselle eliitille.

Tutkimuksen aineistossa oli paloja kuudesta hautaan asetetusta astiasta, joiden sisältö on aikojen kuluessa hävinnyt. Astiassa ollutta materiaalia voi kuitenkin tavoittaa kemiallisilla analyyseillä, joissa tutkitaan astiaan imeytyneitä proteiineja. Tutkimuksen lähtökohtana oli oletus, jonka mukaan astioissa on ollut hunajasimaa muistuttavaa alkoholijuomaa, sillä siihen viittaavia tuloksia on aiemmin saatu saman alueen hautojen metalliastioiden siitepölytutkimuksissa. Keramiikka-astioista tunnistettiin lopulta useita proteiineja, joista suurin osa viittasi ihmisen vereen ja sisäelimiin, kuten sydänlihakseen ja aivoihin. Proteiinien joukossa oli myös verenvuotokuumetta aiheuttavan viruksen peptidejä. Sisäelinten ja veren laittaminen astiaan selittää myös sen, kuinka ihmisen sairastuttanutta virusta on joutunut astiaan.

Tutkimuksen mukaan on todennäköistä, että vainajan elimet on poistettu, minkä jälkeen ne on laitettu astiassa hautakumpuun yhdessä vainajan poltettujen jäännösten kanssa. Havainto herättääkin kysymyksen, voiko kyseessä olla laajempi alueen ja aikakauden hautausrituaaleista kertova ilmiö, jota ei tätä ennen ole voitu tunnistaa arkeologisesta materiaalista: Onko sisäelinten poistaminen kuulunut hautausrituaaleihin usein, vai onko näin toimittu mahdollisesti vain erityistilanteissa, kuten erikoiseen tautiin sairastuneen yksilön kohdalla?

Tutkitut astianpalat ovat peräisin vuosien 600-450 eaa. välille ajoittuvasta hautakummusta Heuneburgin läheltä. Lounais-Saksassa sijaitseva Heuneburg oli samaan aikaan käytössä ollut linnavuori ja yksi runsaimmin tutkituista eurooppalaisista linnavuorikohteista. Lähistön runsaasti varusteltuja hautauksia on pidetty paikalliselle eliitille kuuluneina. Kuva: Wiktorowicz et al. 1917, fig. 3.

Tutkitut astianpalat ovat peräisin Heuneburgin lähellä sijaitsevasta Speckhaun tumulushaudasta nr 3. Hautakumpu ajoittuu vuosien 600-450 eaa. välille. Kuva: Wiktorowicz et al. 1917, fig. 3.

Astiasta löytynyt virus on Krimin-Kongon-verenvuotokuumeen (CCHFV) aiheuttaja. Nykyisin tautia tavataan Kiinassa, Intiassa, Afrikassa ja Balkanin niemimaalla, mutta tautia kantavia punkkeja on löytynyt myös Espanjasta ja Portugalista. Tauti on raju ja noin 30 % siihen sairastuneista menehtyy. Oireita ovat veriripuli, laajat mustelmat, oksentelu sekä verenvuoto nenästä ja ikenistä. Tauti voi tarttua paitsi punkin puremasta, myös suorassa kontaktissa sairastuneen vereen ja muihin ruumiin eritteisiin.

Kyseessä on ensimmäinen arkeologisesta aineistosta tunnistettu verenvuotokuumeen aiheuttaja ja samalla myös ensimmäinen kerta, kun keramiikka-astiasta tunnistetaan merkkejä ihmisen verestä ja sisäelimistä. Tutkimus ei kuitenkaan pysty vastaamaan siihen, kuinka yleinen verenvuotokuume on ollut rautakauden Keski-Euroopassa ja onko tauti mahdollisesti aiheuttanut laajempia epidemioita, vai onko kyseinen yksilö saanut tartunnan muualta ja matkustanut vasta myöhemmin Saksan alueelle.

Tutkimus osoittaa myös, kuinka muinaisia viruksia voidaan tunnistaa ja todeta aineistoista myös peptidien eli pienten aminohappoketjujen, ei vain taudinaiheuttajan DNA:n avulla. Peptidit myös mahdollisesti säilyvät DNA:ta paremmin, eivätkä ole yhtä herkkiä kontaminoitumaan.

Tutkimus on julkaistu artikkelissa:

Wiktorowicz, C. et al. 2017. Hemorrhagic fever virus, human blood, and tissues in Iron Age mortuary vessels. Journal of Archaeological Science, Vol. 78, Feb. 2017: 29–39.

 

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s