Aasia

Aseita, sepäntyövälineitä ja rauskunnahkaa 500-luvun japanilaishaudasta

Japanista, Kyushun saaren eteläosan Ebinosta, tutkittiin vuosina 2014 ja 2015 maanalainen tunnelihauta. Tällaiset tunnelihaudat olivat tyypillisiä Kofun-kaudella, noin vuosien 250 ja 538 välillä. Tunnelihautoja oli kahdenlaisia: joko kammiot oli tehty suurista kivistä hautakumpujen päälle ja niiden sisäänkäynti oli kummun päältä, tai sitten ne oli rakennettu kummun alle ja niihin käytiin sisään sivukautta. Hauta-antimet ovat näissä hautamuodoissa usein rikkaita, joten tunnelihaudat voidaan yhdistää korkeampaan yhteiskuntaluokkaan.

tunnelihauta

Japanilainen tunnelihauta. (Creative Commons)

Kyushun saaren haudasta no. 139 löydettiin tähän mennessä japanilaislöytöjen pisin säilynyt miekka. Miekka ajoittuu 500-luvun ensimmäiselle puoliskolle ja sillä on ollut pituutta alunperin noin puolitoista metriä. Totutusta samuraimiekasta poiketen tuon aikakauden miekat, joista käytettiin nimitystä chokutō, ovat suoria ja niiden muotokieli periytyy kiinalaisten miekantaontaperinteestä. Tarkemmissa tutkimuksissa on toistaiseksi selvinnyt, että miekassa on ollut puusta muotoiltu ponsi, ja sen tupen suuta on peittänyt tatenishiki-nimellä tunnettu kallisarvoinen brokaditekstiili. Japanista tunnetaan kyseiseltä aikakaudelta vain neljä muuta samankaltaista tekstiililöytöä. Miekan on arveltu olleen lahja muinaisen Yamaton provinssin hallitsijalta. Miekan mukaansa saanut vainaja on todennäköisesti kuulunut  johtavaan eliittiin, ja ollut ehkä suorassa yhteydessä Yamaton hallitsijan lähipiiriin.

Samasta tunnelihaudasta löydettiin toinenkin miekka: lyhyempi, noin 85 cm pitkä ja näin lähempänä normaalia chokutō-miekkaa. Yllättävää kuitenkin oli, että tässä miekassa oli hopeakoristeinen ponsi ja rauskunnahalla pinnoitettu kädensija. Vaikka lujaa ja vedenpitävää rauskunnahkaa käytettiin perinteenomaisesti myöhäisemmissä samuraiden miekoissa, on tämä löytö varhaisin esimerkki rauskunnahan käytöstä miekankahvassa koko itäisessä Aasiassa. Tämän miekan on ajateltu olleen tuontia Korean niemimaalta, sen lounaisosan Baekje-kuningaskunnasta.

rauskunnahka

Toisen löydetyn miekan kädensija on päällystetty rauskunnahalla. Materiaalia on käytetty myös myöhäisemmissä samurai-miekoissa.

sepantyovalineet

Hopealangalla koristettujen sepäntyövälineiden röntgenkuva.

Samankaltaisiin kontakteihin viittaavat myös samasta hautakompleksista löydetyt sepäntyövälineet. Talttamainen esine sekä lyhyehköt pihdit on taottu raudasta, mutta poikkeuksellisesti koristeltu hopealankaupotuksin. Samankaltaisia hopealankakuvioita tunnetaan 400- ja 500-lukujen korealaisista miekanteristä, ja koristelutekniikka on saattanut kulkeutua Japaniin siirtolaisten mukana noin 400-luvulla. Näiden löytöjen valossa on mahdollista, että vainaja on ehkä ollut käsityöläisten johtaja alueella ja hän on saattanut joutua sotilaana mukaan Korean niemimaalle. On jopa ehdotettu, että vainaja on ollut korealaista syntyperää. Haudattu on myös saattanut olla niin taitava käsityöläinen, että häntä on kunnioitettu laittamalla kallisarvoisia työkaluja mukaan hautaan. Kauttaaltaan hopeakoristeisia työkaluja tuskin on käytetty itse käsitöissä.

-FT Mikko Moilanen

Käytetyt lähteet:

Hane, M. & Perez, L.G. 2015. Premodern Japan. A Historical Survey. Westview Press.

Kurita, Y. 2016. Ancient inlaid tools point to strong ties with Korea Peninsula. The Asahi Shimbun.

Nakamura, S. 2016. 6th-century tomb reveals longest sword from ancient Japan. The Asahi Shimbun.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s