Historiallinen aika

Mary Rose -hylyn luista ja esineistä 3D-mallinnuksia: auttavat luututkijaa ja lisäävät saavutettavuutta

Englannin laivaston lippulaiva Mary Rose upposi Isle of Wightin ja Englannin väliseen salmeen 19. heinäkuuta 1545 kesken Ranskan laivastoa vastaan käydyn taistelun. Suurin osa laivan 500:stä miehistön jäsenestä upposi laivan mukana. Hylky löydettiin vasta vuonna 1971 ja nostettiin mittavassa operaatiossa vuonna 1982. Tämän jälkeen laivaa on konservoitu ja tutkittu runsaasti, ja alus on asetettu näytteille varta vasten hylkyä varten rakennettuun Mary Rose -museoon Portsmouthiin.

Englannin laivaston lippulaiva Mary Rose oli nimetty kuningas Henrik VIII:n sisaren sekä Tudor-suvun tunnuksen, ruusun, mukaan. Laiva upposi kesällä 1545 ja nostettiin 1982.

Englannin laivaston lippulaiva Mary Rose oli nimetty kuningas Henrik VIII:n sisaren sekä Tudor-suvun tunnuksen, ruusun, mukaan.

Mary Rose upposi kesällä 1545 ja nostettiin 1982.

Mary Rose upposi kesällä 1545 ja nostettiin 1982. Hylky esineistöineen on esillä omassa museossaan Portsmouthissa.

Hylystä on nostettu 179 vainajan jäännökset, joista noin 92 luurankoa oli säilynyt lähes kokonaisina. Tutkimusten mukaan laivan miehistö on koostunut pääosin nuorista aikuisista miehistä. Aliravitsemus, vitamiinien puutoksesta aiheutuvat taudit sekä niveltulehdukset ja murtumat ovat olleet yleisiä. Miehistön elämästä laivalla kertoo myös esineistö: monilla on ollut mukanaan henkilökohtaisia tavaroita kuten pelejä, rukousnauhoja, kirjoja ja soittimia.

Swansean yliopisto, Mary Rose Trust ja Oxfordin yliopisto ovat julkaisseet www.virtualtudors.org -verkkosivulla 3D-mallinnuksen yhden vainajan kallosta sekä muutamista hylystä löytyneistä esineistä. Kallo on identifioitu laivan timpurille kuuluneeksi, sillä vainajan luiden yhteydestä löydettiin puusepän työvälineitä. Mies on ollut onnettomuuden tapahtuessa hieman alle 40-vuotias ja lihaksikas. Hänellä on myös ollut hammasvaivoja ja raskaan työn aiheuttamia kulumia selkärangassa. Mallinnusta voi liikutella alla:

Mallinnusten avulla on tarkoitus tavoittaa perinteisten museokävijöiden lisäksi myös muita historiasta kiinnostuneita. Kotitietokoneelta tapahtuvan kallon pyörittelyn voikin nähdä saavutettavuuden edistämisenä, sillä nyt kenen tahansa on mahdollista tutustua Mary Rosen historiaan ja aineistoon lähes käsinkosketeltavalla tavalla mistä päin maailmaa tahansa.

Mallinnukset liittyvät myös tieteelliseen tutkimukseen siitä, voisivatko virtuaaliset mallinnukset tulevaisuudessa korvata alkuperäisen luuaineiston osteologista analyysiä tehdessä. Kolmiulotteisen aineiston tutkimuskäyttöön liittyy kuitenkin vielä paljon kysymyksiä: Miten tarkkaa mallinnuksen pohjalta tehtävä tutkimus on? Kuinka kontrolloituja olosuhteiden tulee olla? Voiko virtuaalista analyysiä tehdä tavallisilla tietokoneilla? Muun muassa näiden asioiden selvittämiseen tutkimusryhmä toivoo apua muilta osteologeilta, arkeologeilta ja alan opiskelijoita. Jos tunnet olevasi kohderyhmää ja olet kiinnostunut osallistumaan virtuaalisen luuaineiston käyttömahdollisuuksien selvittämiseen, voit rekisteröityä sivulla: www.virtualtudors.org/Research

Kirjallisuutta Mary Rosen miehistöstä:

Bell, L.S. & Elkerton, A. Unique marine taphonomy in human skeletal material recovered from the medieval warship Mary Rose. International Journal of Osteoarchaeology. Vol. 18, Issue 5 September/October 2008: 523–535.

Gardiner & J. Allen (eds.) Before the Mast: Life and Death Aboard the Mary Rose. The Archaeology of the Mary Rose, Vol. 4.

Stirland, A. J. & Waldron, T. 1997. Evidence for Activity Related Markers in the Vertebrae of the Crew of the Mary Rose.  Journal of Archaeological Science  Vol. 24, Issue 4, April 1997: 329-335.

Stirland, A.J. 2005. The Men of the Mary Rose. Raising the Dead. Sutton Publishing Limited.

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s