Luonnontieteelliset analyysit ja menetelmät

Proteiinianalyysi paljastaa: Suomuumioiden vaatteet on tehty kotieläinten nahoista

Etelä-Skandinavian ja Luoteis-Euroopan soissa säilyneitä suomuumioita on tutkittu runsaasti, mutta uusien menetelmien ansiosta niistä saadaan jatkuvasti yhä enemmän tietoa. Tanskalainen Luise Ørsted Brandt on tutkinut soissa säilyneiden turkis- ja nahkavaatteiden valmistusmateriaaleja uudenlaisen proteiinianalyysin avulla. Vaatteiden alkuperänä olleen eläimen laji on aiemmin pyritty tunnistamaan mikroskopian avulla, mutta tällä tavoin tehtävä lajintunnistus on osoittautunut vääräksi noin puolessa tapauksista. Uuden, peptidisekvensointiin perustuvan, menetelmän ansiosta turkiskuitujen proteiinit pystytään tunnistamaan eläinlajin tarkkuudella, ja esimerkiksi lampaan ja vuohen karvat voidaan erottaa toisistaan. Uusi proteiinianalyysi on myös tarkka, sillä sen avulla on pystytty tunnistamaan eri eläinlajit yli 90 % tarkkuudella. 

Proteiinianalyysin avulla voidaan tutkia menneisyydessä käytettyjä vaatteita entistä tarkemmin ja vastata erilaisiin tutkimuskysymyksiin: Minkälaisia materiaaleja on valittu mitäkin tarkoitusta varten? Onko vaatteiden valmistuksessa hyödynnetty kotieläimiä tai riistaa? Materiaalivalinnat voivat kertoa myös yleisistä trendeistä ja ihmisten makutottumuksista sekä siitä, mitä vaatetuksella on haluttu viestiä.

Pronssikauden ja rautakauden vaihteeseen ajoittuvien suoruumiiden löytöpaikkoja Tanskassa.

Pronssikauden ja rautakauden vaihteeseen ajoittuvien suoruumiiden löytöpaikkoja Tanskassa.

Tanskan kansallismuseosta löytyy noin 30 nahasta valmistettua vaatetta, jotka ajoittuvat vanhimillaan pronssikauden ja rautakauden taitteeseen (noin 500 eaa.). Kuvassa Huldremosen suosta löytyneen naisen päällä olleet hyvin säilyneet vaatteet. Kuva: Roberto Fortuna.

Tanskan kansallismuseosta löytyy noin 30 turkiksista ja nahoista valmistettua vaatetta, jotka ajoittuvat vanhimillaan pronssikauden ja rautakauden taitteeseen (noin 500 eaa.). Kuvassa Huldremosen suosta löytyneen naisen päällä olleet hyvin säilyneet vaatteet, päällimmäisenä turkisviitta. Kuva: Roberto Fortuna.

Eri eläinten nahkojen ominaisuudet on jo menneisyydessä tunnettu hyvin, ja nämä ominaisuudet ovat vaikuttaneet vaatteiden leikkauksiin sekä käytettyjen materiaalien ulkonäköön. Silti aiemmin on ollut epäselvyyttä siitä, minkälaisia nahkoja vaatteisiin on käytetty. Vuonna 2011 Brandt yritti erottaa tanskalaisten suolöytöjen turkiksista eläinten muinais-DNA:ta onnistumatta. DNA ei ollut suo-olosuhteissa säilynyt tarpeeksi hyvin, joten Brandt keskittyi proteiineihin ja huomasi niiden säilyvän DNA:ta paremmin.

Tutkimuksessaan Brandt analysoi 12 näytettä yhteensä kymmenestä nahkaisesta viitasta tai tunikan tyyppisestä vaatteesta, jotka on löydetty soista eri puolilta Tanskaa. Kaikkien vaatteiden ikä oli noin 2000 vuotta. Kaksi näytteistä tunnistettiin lehmännahaksi, kolme oli peräisin vuohesta ja kuusi lampaasta. Viimeinen näyte oli peräisin joko lampaasta tai vuohesta, mutta tarkempi määritys jäi tekemättä, sillä eläinlajit toisistaan erottava proteiini ei tässä näytteessä ollut säilynyt. Brandt pystyi samalla kumoamaan sitkeän legendan, joka pohjaa roomalaisen historioitsijan Tacituksen Germania-teokseen (98 jaa.). Tacitus, joka ei luultavasti koskaan itse matkustanut kuvailemilleen alueille, kirjoitti germaanien pukevan itsensä villieläinten nahkoihin. Uuden tutkimustuloksen perusteella soista löytyneet vaatteet on kuitenkin tehty yksinomaan kotieläimistä.

Analysoituja vaatteita. Kuviin on merkitty eri nahanpalat, joista vaatteet koostuvat, sekä punaisella näytteenottokohdat.Kuva: Sidsel Frisch.

Brandtin tutkimuksessa analysoituja vaatteita. Kuviin on merkitty eri nahanpalat, joista vaatteet koostuvat, sekä punaisella näytteenottokohdat. Kuva: Sidsel Frisch.

Haraldskærin nainen löydettiin vuonna 1835 turpeennoston yhteydessä. Mahdollisesti rituaaliuhrina surmattu nainen ajoittuu 400-luvulla eaa., ja hänen ruumiinsa on painettu suohon paalujen ja oksien avulla. Vuonna 1836 Christian Jürgensen Thomsen esitti, että vainajan yllä ollut takki olisi valmistettu hylkeennahasta, sillä se muistutti Tanskan kansallismuseon etnografisessa kokoelmissa olevia grönlantilaisia asuja. Myöhemmin vaatteita yritettiin tutkia mikroskoopin avulla, mutta takin karvat olivat niin huonokuntoisia, että niiden alkuperää ei varmuudella voitu määrittää. Proteiinianalyysissä takin materiaaliksi varmistui vuohen nahka.

"Haraldskærin nainen" (Wikimedia Commons).

”Haraldskærin nainen” (Wikimedia Commons).

Kuva: Roberto Fortuna.

Haraldskærin naisen yllä ollutta takkia luultiin 1800-luvulla hylkeennahkaiseksi. Proteiinianalyysi on paljastanut takin olevan vuohennahkaa. Kuva: Roberto Fortuna.

Møgelmosen tunikasta löytyi tietynlaista hemoglobiinia, jota erittyy nuorilla vasikoilla vain noin kolmen kuukauden ikään saakka. Tämä kertoo, että vaate on valmistettu erittäin nuoresta vasikasta. Vasikan nahka on pehmeämpää kuin aikuisen lehmän nahka, mistä syystä vasikka on voitu teurastaa nimenomaan nahan vuoksi. Rautakaudellakin vaatetuksen mukavuus on ollut tärkeää. Brandt pitääkin todennäköisenä, että nahat ja turkikset ovat olleet rautakaudella yhtä tärkeässä osassa kuin kotieläimistä ravinnoksi saatava liha. Kotieläimillä on siten voinut olla huomattavasti laajempi merkitys, kuin mitä aiemmin on ajateltu.

Kuva: Roberto Fortuna.

Aminohappojen rakenteet vaihtelevat eläinlajista riippuen, joten proteiinianalyysin avulla on mahdollista tunnistaa tarkasti, mistä eläimestä vaatteet on valmistettu. Møgelmosen tunika on tehty nuoresta vasikasta. Kuva: Roberto Fortuna.

Tutkimuksesta kertoi Videnskab.dk. Luise Ørsted Brandt jatkaa tutkimuksiaan Århusin yliopistossa Tanskan viikinkiaikaisten ja keskiaikaisten nahka- ja turkislöytöjen parissa: Fur and skin trade in Viking and Medieval Denmark.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s