Historiallinen aika

Turun museokeskuksen rautakäsi – Proteesi 1600-luvulta

FM Ulla Moilanen – Turun yliopisto

Erilaisia proteeseja on jo vuosituhansien ajan valmistettu korvaamaan puuttuneita tai amputoituja ruumiinosia. Kuitenkin vasta 1500-luvulta lähtien, tuliaseiden yleistymisen myötä, amputaatiota vaativien vammojen määrä kasvoi merkittävästi. Ajanjaksoa 1500-luvun puolivälistä 1600-luvun puoliväliin leimasi myös lisääntynyt anatomian tutkimus ja tietämys. Sydämen ja verisuoniston rakenne sekä verenkierron periaatteet opittiin tuntemaan entistä paremmin, ja näillä havainnoilla oli luonnollisesti vaikutusta myös amputointitekniikoiden ja keinotekoisten proteesien kehittymiseen.

Ranskalaisen sotaväen kirurgin Ambroise Parén 1500-luvulla kehittämiä ylä- ja alaraajan mekaanisia proteeseja voi pitää eräänlaisina teknologisina edelläkävijöinä. Käsiproteeseihin tehtiin liikkuvat sormet, joiden niveliä voitiin liikuttaa erilaisten koukkujen sekä saranoiden ja jousien avulla. Saman mallin mukaan valmistettiin rautakäsiä pian eri puolilla Eurooppaa, ja nykyisin niitä löytyy museokokoelmista niin Saksasta, Ranskasta, Sveitsistä, Iso-Britanniasta, Ruotsista kuin Suomestakin.

Turun museokeskuksen esinekokoelmissa oleva mekaaninen käsiproteesi on ajoitettu koristelun perusteella 1500-1600-luvun vaihteeseen. Kuva: Finna.fi (Turun museokeskus).

Turun museokeskuksen kokoelmissa oleva mekaaninen käsiproteesi on ajoitettu koristelun perusteella 1600-luvun alkuun. Kuva: Finna.fi (Turun museokeskus).

Tukholman Livrustkammarenin rautakäsi on myös 1600-luvulta. Kuva: Wikimedia Commons.

Tukholman Livrustkammarenin rautakäsi on myös 1600-luvulta. Yksityiskohdiltaan se muistuttaa suuresti Turun esinettä. Kuva: Wikimedia Commons.

Turun museokeskuksen kokoelmiin kuuluva mekaaninen rautakäsi on valmistettu proteesiksi kätensä menettäneelle. Proteesin kyynärvarsiosa on todennäköisesti kiinnitetty paikoilleen nahkahihnoilla, ja käsiosan koukussa olevien sormien asentoa on voinut säätää kämmenen päällä olevan vivun avulla.

Useimmiten mekaanisten rautakäsien käyttäjät olivat sodassa kätensä menettäneitä ritareita. Olisikin mielenkiintoista pohtia, voisiko Turun proteesi kuulua kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618-1648) vammautuneelle upseerille. Ajallisesti se olisi periaatteessa mahdollista, sillä käsiosan koristeaiheiden perusteella esine on ajoitettu 1600-luvun alkupuolelle. Proteesin historiaa ei kuitenkaan voi seurata arkistolähteiden perusteella kuin 1800-luvun loppupuolelle. Suomen Fysiatriyhdistyksen 50-vuotishistoriikissa olevaan artikkeliin Antiikin amputaatioista nykypäivän protetiikkaan (Pohjolainen 2006) on päätynyt virheellinen tieto, jonka mukaan rautakäsi olisi löydetty Espoosta. Turun museokeskuksen esineluettelosta tällaista tietoa ei kuitenkaan löydy. Luettelotietojen mukaan rautakäsi on ostettu 15 markalla raisiolaiselta tilanomistajlta B.F. Lindeströmiltä vuonna 1884 (Museolautakunnan pöytäkirja 13.11.1884 §3).

Turun museokeskuksen mekaanisen käden sormia on voitu liikutella kämmenosassa olevan nupin avulla. Kuva: Finna.fi (Turun museokeskus).

Turun museokeskuksen mekaanisen käden sormia on voitu liikutella kämmenosassa olevan nupin avulla. Ilmeisesti käden ulkonäköön on kiinnitetty huomiota, sillä sormiin on hahmoteltu myös kynnet. Kuvat: Finna.fi (Turun museokeskus).

Vaikka mekaanisia rautakäsiä on toisaalta kutsuttu aikakautensa huipputeknologaksi, on niiden päivittäisen käytön toisaalta arveltu olleen myös ongelmallista. Mekaanisen käden avulla ei vielä 1500-1600-luvuilla pystynyt tarttumaan esineisiin tarpeeksi lujasti, jotta proteesista olisi ollut hyötyä esimerkiksi taistelussa. Rautakäsiä onkin arveltu käytetyn lähinnä apuna ratsastuksessa. Toisaalta niillä on ollut myös kosmeettista merkitystä, sillä käsien yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota muotoilemalla niihin sormenkynnet ja nivelten päällä olevat poimut. Proteeseissa on toisinaan myös jäämiä maalista, jonka avulla on mahdollisesti pyritty jäljittelemään aidon käden ulkonäköä.

Kiitokset Turun museokeskuksen tutkijalle Kari Hintsalalle rautakättä koskevista arkistotiedoista. Hintsala ylläpitää kulttuurihistoriallista Kaponieeri-blogia, jossa kerrotaan laajasti museoista sekä historian eri ilmiöistä.

Kirjallisuutta:

Frohne, B. 2015. Performing Dis/ability? Constructions of ’Infirmity’ in Late Medieval and Early Modern Life Writing. Krötzl, C., Mustakallio, K. & Kuuliala, J. (eds.) Infirmity in Antiquity and the Middle Ages. Social and Cultural Approaches to Health, Weakness and Care: 5–66. Ashgate Publishing Ltd.

Kahlow, S. 2009. Prothesen im Mittelalter – ein Überblick aus archäologischer Sicht. Nolte, C. (ed.) Homo debilis. Behinderte – Kranke – Versehrte in der Gesellschaft des Mittelalters. Studien und Texte zur Geistes und Sozialgeschichte des Mittelalters 3: 203-223.

Meier, R. H. 2010. History of Arm Amputation, Prosthetic Restoration, and Arm Amputation Rehabilitation. Meier, R. H. & Atkins, D. J. (eds.) Functional restoration of adults and children with upper extremity amputation. Demos Medical Publishing.

Metzler, I. 2006. Disability in Medieval Europe. thinking about Physical Impairment during the High Middle Ages, c. 1100–1400. Routledge Studies in Medieval Religion and Culture 5. Routledge.

Pohjolainen, T. 2006. Antiikin amputaatioista nykypäivän protetiikkaan. Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae 1956–2006.

Putti, V. 2005 [1925]. Historical Prostheses. Journal of Hand Surgery Eur., June 2005, Vol. 30 no. 3: 310–325.

Singer, J. 2011. Blindness and Therapy in Late Medieval French and Italian Poetry. D. S. Brewer.

Thurston, A. J. 2007. Paré and prosthetics: the early history of artificial limbs. ANZ Journal of Surgery 2007 Dec 77(12): 1114–9.

 

 

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s