Keski- ja Etelä-Eurooppa

Keskiajan Euroopassa esiintyi mahdollisesti trooppista jalkasientä

Portugalissa sijaitsevalle Estremozin keskiaikaiselle hautausmaalle haudattiin 1200-1400-luvulla noin sata vainajaa. Heidän joukostaan tutkijat Ana Curto ja Teresa Fernandes havaitsivat aikuisen miehen, jonka oikea jalka oli täysin normaali, mutta vasemman jalkaterän luissa oli vakavia muutoksia. Muutokset eivät sopineet lepraan, tuberkuloosiin tai luuydintulehdukseen. Vähitellen tutkijat pystyivät rajaamaan pois erilaisia sairauksia, kunnes jäljellä oli sopivin: maduromykoosi (toisinaan myös madurajalka). Kyseessä on bakteerien sekä säde- ja rihmasienten aiheuttama jalkatulehdus, jota esiintyy nykyisin trooppisilla alueilla.

Tulehduksen aiheuttavat bakteerit ja sienet elävät maaperässä, joten tulehdusta esiintyy etenkin avojaloin pelloilla työskentelevien maanviljelijöiden keskuudessa esimerkiksi Intiassa ja Sudanissa. Nykytapauksista tiedetään, että taudinaiheuttaja pääsee jalkaan haavan kautta. Pitkän, oireettoman itämisajan jälkeen sieni leviää ihon läpi luuhun, jossa se aiheuttaa laajoja vaurioita. Vuosisatoja sitten sienen aiheuttamasta sairaudesta on ollut mahdoton päästä eroon ilman amputaatiota. Estremozin miehen kallossa oli myös parantunut kallonporausjälki. Keskiajalla trepanaation avulla on hoidettu erilaisia sairauksia ja lääketieteellisiä tiloja, mutta suoraa yhteyttä kallonporauksen ja madurajalan hoitamisen välille ei kuitenkaan voi vetää.

Keskiaikaiselta portugalilaiselta hautausmaalta löytynyt vainaja kärsi trooppisen jalkasienen aiheuttamasta luuvauriosta (Kuva: Curto & Fernandes 2016, fig. 1.)

Keskiaikaiselta portugalilaiselta hautausmaalta löytynyt vainaja kärsi mahdollisesti trooppisen jalkasienen aiheuttamasta luuvauriosta (Kuva: Curto & Fernandes 2016, fig. 1.)

Curton ja Fernandesin mukaan taudinaiheuttajan esiintymisen Euroopassa voisi selittää keskiajan lämpökaudeksi kutsuttu ajanjakso, jolloin maanosan keskilämpötilat olivat hieman nykyistä korkeammalla. Ainakin teoriassa taudinaiheuttajat olisivat voineet selvitä Etelä-Portugalin maaperässä. Tutkijat eivät kuitenkaan ole poissulkeneet mahdollisuutta, että mies olisikin saanut taudin muualta Välimeren alueelta, Lähi-Idästä tai Afrikasta, ja olisi saapunut Portugaliin vasta myöhemmin. Maduromykoosia on tavattu arkeologisessa aineistossa vain kahdesti aiemmin: meksikolaisesta 1300-100-luvulle eaa. sekä israelilaisesta 300-600-luvulle ajoittuvasta luurangosta.

Jalan luusta tehtyä kolmiulotteista mallia pääsee katsomaan tästä linkistä.

Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi International Journal of Paleopathology -sarjan kesäkuun numerossa:

Curto, A. & Fernandes, T. 2016. A possible Madura foot from medieval Estremoz, southern Portugal. International Journal of Paleopathology, Vol. 13, June 2016: 70-74.

 

 

 

 

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s