Iso-Britannia ja Irlanti

Ystävänpäivän historiaa ja Pyhän Valentinuksen lukuisia reliikkejä

Suomessa 14.2. juhlitaan ystävänpäivää, mutta etenkin englanninkielisissä maissa Valentinuksen päivää. Valentinusta pidetään rakkauden ja onnellisten pariskuntien suojeluspyhimyksenä, mutta myös mm. mehiläistenhoitajien ja nuorten suojelijana. Roomalaiskatolisen kirkon mukaan Valentinus eli noin 200-luvulla ja kuoli helmikuun 14:ntenä päivänä vuosisadan loppupuolella (vuosi tosin vaihtelee eri lähteissä).

Valentinuksen kultti sai suosiota seuraavien vuosisatojen aikana, ja Paavi Gelasius I vahvisti vuonna 496 pyhimyksen juhlapäiväksi helmikuun 14. päivän. Jo tuolloin tosin todettiin, ettei henkilön elämästä juurikaan tiedetty mitään. Suurin osa pyhimyksestä kertovista teksteistä on kirjoitettu myöhään keskiajalla, paljon Valentinuksen elinajan jälkeen. Esimerkiksi vuonna 1493 kirjoitetun Nürnbergin kronikan mukaan Valentinus oli roomalainen pappi, joka vangittiin hänen vihkiessään kristittyjä pareja salaa ja lopulta tuomittiin kuolemaan. Täysin varmaa tietoa tämäkään ei ole, sillä jesuiitta Godfrey Henschen havaisi 1600-luvulla, että Valentinus-nimisten pyhimysten – joita Vatikaanin virallisessa pyhimyslistassa Bibliotheca Sanctorumissa on peräti 16 kappaletta – elämäntarinat ovat sekoittuneet. Henschen selitti havaintoa sillä, että nimet Valentinus, Valens ja Valentianus olivat antiikin aikana suosittuja ja yleisiä.

Pyhä Valentinus kuvattuna vuonna 1493 valmistuneessa Nürnbergin kronikassa.

Pyhä Valentinus kuvattuna vuonna 1493 valmistuneessa Nürnbergin kronikassa. Valentinus on yhdistetty rakkauden lisäksi toisinaan myös epilepsiaan.

Kuvaukset Valentinuksesta ja salaisista vihkiseremonioista ovat todennäköisesti sepitettyjä, sillä rakkautta ja romantiikkaa ei liitetty Valentinuksen päivään ennen 1300-luvun loppupuolta. Geoffrey Chaucerin suosituksi nousseessa runossa pyhä Valentinus esiintyi lintujen pariutumisen ja ihmisrakastavaisten suojelijana. Valentinuksen päivän ja lintujen pariutumisen yhdistäminen puolestaan liittyi keskiaikaiseen ranskalaiseen ja englantilaiseen uskomukseen, jonka mukaan linnut aloittavat pariutumisen ja pesimisen helmikuun 14:ntenä päivänä. Jacquline Simpsonin mukaan Valentinus-nimisten marttyyrien yhdistäminen rakkauteen onkin sattumaa. Jos lintujen ”lemmenpäiväksi” olisi määritetty esimerkiksi Faustinuksen päivä, juhlittaisiin sitä nykyisin rakkauden ja romantiikan päivänä.

Kuva Manessen käsikirjoituksesta 1300-luvulta.

Keskiaikaisessa Englannissa ja Ranskassa uskotiin yleisesti lintujen pariutumisen alkavan 14. helmikuuta. Geoffrey Chaucer vertasi 1300-luvun lopulla kirjoittamassaan runossa lintujen lempeä ihmisten väliseen romantiikkaan. Runon suosio levisi laajalle ja kytkös Pyhän Valentinukseen oli syntynyt. Pian tämän jälkeen päivää alettiin juhlistaa flirtin, kehujen ja pienten lahjojen avulla. Kuva Manessen käsikirjoituksesta 1300-luvulta.

Pyhän Valentinuksen jäännöksiksi on aikojen kuluessa identifioitu useita eri ihmisjäännöksiä, pääasiassa 1800-luvun alusta lähtien. Rakkauden suojelijan reliikkejä väitetään olevan eri puolilla Eurooppaa, esimerkiksi Roomassa Basilica di Santa Maria in Cosmedinisssa, Wienissä Pyhän Tapanin tuomiokirkossa, Ranskassa Roquemauressa, Maltalla Balzanissa, Skotlannissa Glasgowssa ja Englannissa Birminghamissa. Dublinissa Whitefriar Streetin karmeliittakirkossa väitetään olevan osa Valentinuksen ruumiista sekä pyhimyksen verta pienessä pullossa, Puolassa Chelmnossa kerrotaan olevan kappale Valentinuksen kalloa, ja Venetsian lähellä sijaitsevassa Monselicessa pidetään esillä ruumista, jonka sanotaan kuuluneen Pyhälle Valentinukselle. Prahassa Pyhän Pietarin ja Paavalin kirkosta löydettiin vuonna 2002 esineinventaarion yhteydessä lapaluu, jonka sanotaan kuuluneen Valentinukselle. Kaikkien edellä mainittujen reliikkien kunniaksi järjestetään tapahtumia vuosittain ystävänpäivänä. Valentinusten luita on toisinaan vaadittu DNA-tutkimuksiin, joiden on toivottu tuovan selkoa reliikkien aitoudesta. Vertailumateriaalin puuttumisen vuoksi testaamista on kuitenkin pidetty turhana, sillä iman sitä DNA-analyysi ei kerro kenelle luut ovat mahdollisesti kuuluneet.

Valentine_Rome

Roomassa, Santa Maria in Cosmedin -kirkossa on kukitettu kallo, jota pidetään Pyhän Valentinuksen reliikkinä.

Dublinissa säilytettäviä Valentinuksen reliikkejä on puolustettu aitoina.

Myös Dublinissa säilytettäviä Valentinuksen reliikkejä on voimakkaasti puolustettu aitoina.

Ranskan Roquemauressa juhlistetaan ystävänpäivää tuomalla ulos Pyhän Valentinuksen jäännöksinä pidetyt reliikit.

Ranskan Roquemauressa juhlistetaan ystävänpäivää tuomalla ulos Pyhän Valentinuksen jäännöksinä pidetyt reliikit.

Pyhän Valentinuksen luita uskotaan olevan myös Glasgowssa, Skotlannissa.

Pyhän Valentinuksen luita uskotaan olevan myös Glasgowssa, Skotlannissa.

Chelmno

Chelmnossa, Puolassa kerrotaan olevan kappale Valentinuksen kalloa pienen hopearasian sisällä.

Venetsian lähellä sijaitsevassa Monselicessa pidetään esillä ruumista, jonka sanotaan kuuluneen Pyhälle Valentinukselle.

Venetsian lähellä sijaitsevassa Monselicessa pidetään esillä ruumista, jonka sanotaan kuuluneen Pyhälle Valentinukselle.

Prahasta löydettiin 2000-luvun alkupuolella Valentinuksen lapaluu.

Prahasta löydettiin 2000-luvun alkupuolella lapaluu, joka kirkon edustajien mukaan on kuulunut Valentinukselle.

Lue aikaisemmat Kalmistopiirin ystävänpäiväjutut tästä linkistä.

Käytetyt lähteet:

Fatović-Ferenčić, S. & Dürrigl, M.-A. 2001. The Sacred Disease and Its Patron Saint. Epilepsy & Behavior, Vol. 2, Issue 4, Aug. 2001: 370-373.

Oruch, J. B. 1981. St. Valentine, Chaucer, and Spring in February. Speculum, Vol. 56, Issue 03, July 1981: 534-565

Kelly, H. A. 1986.  Chaucer and the Cult of Saint Valentine. Davis Medieval Texts and Studies no. 5.  E.J.Brill, Leiden, Netherlands.

Murphy, S. 2015. St. Valentine in Dublin: https://www.academia.edu/10791788/St_Valentine_in_Dublin

Simpson. J. (2013-2016). Valentines. The Folklore Society: http://folklore-society.com/index.php/miscellany/valentines

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s