DNA-tutkimus

Muinais-DNA –uutisia: SUGRIGE-projekti tutkii suomalais-ugrilaista muinaisgenomia

Joulukuussa 2015 Koneen säätiö myönsi dosentti Päivi Onkamolle ja työryhmälle apurahan SUomalais-uGRIlainen muinaisGEnomi (SUGRIGE) –projektiin. Onkamo esitelmöi juuri startanneesta hankkeesta Turussa järjestetyssä The Fennoscandian and Finno-Ugric past in the light of genes, languages and cultures –seminaarissa 11.2.2016 otsikolla Old bones and human migrations: Ancient DNA reveals the Finno-Ugric population history.

Seminaarin tarkoituksena oli rakentaa uusia lähestymistapoja niin Suomen alueen, Fennoskandian kuin uralilaisten kielten puhuma-alueen menneisyyden selvittämiseksi. Nimensä mukaisesti tapahtuma toi yhteen eri tieteenalojen edustajia: kielitieteilijöitä, geneetikkoja, ekologeja, historioitsijoita, arkeologeja ja maantieteilijöitä, jotka kukin luennoivat omasta aihealueestaan. Seminaaria oli myös mahdollista seurata netistä webinaarina.

Onkamon johtama SUGRIGE-projekti keskittyy tutkimaan suomalais-ugrilaista muinaisgenomia ja vastaamaan mm. kysymykseen, keitä olivat ensimmäiset Baltian ja Suomen alueelle saapuneet suomalais-ugrilaiset ja milloin heidän saapumisensa tapahtui. Projektin tiimoilta tehdään muinais-DNA –analyysejä Suomesta ja Virosta sekä Venäjältä seuduilta, joilla on asunut suomalais-ugrilaisia kansoja ennen slaavilaisten saapumista.

Suomen osalta kivikauden luuaineistoa ei ole käytettävissä, sillä happamassa maaperässä luut ovat maatuneet. Tästä syystä SUGRIGE-projekti hyödyntää muuta materiaalia. Elämänhistoriat hampaissa –projekti kertoi aiemmin Facebook-sivullaan SUGRIGE-työryhmän käyneen tutustumassa Euran Luistarin rautakautisen kalmiston aineistoon ja näytteenottomahdollisuuksiin. Päivi Onkamo myös kertoi esitelmässään, kuinka huimaa vauhtia geenisekvensointi on viime vuosina kehittynyt. Sellaistenkin näytteiden, joista ei vielä viisi vuotta sitten saatu irti muinais-DNA:ta, käsittely onnistuu nykyisin paremmin. Esimerkkinä Onkamo mainitsi Isonkyrön Levänluhdan luulöydöt, joita tutkitaan Helsingin yliopiston koordinoimassa  Levänluhta-hankkeessa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan molempien hankkeiden etenemistä ja tuloksia.

Kampakeramiikkaa Taipalsaaren Vaaterannasta. Kuva: Markku Haverinen/Museovirasto (finna.fi)

Kampakeramiikkaa Taipalsaaren Vaaterannasta. Kielitieteessä on esitetty ajatus siitä, että kampakeraaminen kulttuuri (n. 5000 – 3000 eaa.) olisi ollut suomalais-ugrilaista. SUGRIGE-projektissa tutkitaan, muistuttaako kampakeraamikkojen genomi nykyisten suomalais-ugrilaisten perimää. Kuva: Markku Haverinen/Museovirasto (Finna.fi)

(Kuva: Wikimedia Commons)

Päivi Onkamo kertoi, ettei muinais-DNA –tutkimus ole täysin ongelmatonta. Kontaminaatio modernilla DNA:lla on edelleen riski, vaikka nykyisin onkin olemassa tilastollisia menetelmiä, joilla kontaminaatio voidaan erottaa. Lisäksi täytyy tutkia, onko kyseessä varmasti ihmisen DNA, eikä esimerkiksi taudinaiheuttajan. Kuvassa Isonkyrön Levänluhdan keskiselle rautakaudelle ajoittuvia luita, jotka ovat mukana DNA-tutkimuksissa. (Kuva: Wikimedia Commons)

4 replies »

    • Paikasta on käytetty molempia nimiä. Peruskartassa nimitys on Levänluhta, jota myös arkeologisessa kirjallisuudessa ja kielenkäytössä nykyisin suositaan. Muinaisjäännösrekisterissä käytetään Leväluhtaa, jolla paikkaa vanhastaan on kutsuttu.

      Tykkää

  1. Kampakeraaminen kulttuuri kuului koilliseurooppalaisen kivikautisen kulttuurin piiriin. Sen löydöt ajoittuvat noin 5000–2000 eaa. Siis kalibroituna, vaikka vanhempaa aikaa käytetään jopa museoviraston sivuilla.

    Tykkää

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s