Afrikka

Senegambian kivikehät: Hautauksia ja esi-isäkultin rituaalipaikkoja

Megaliittirakenteita on esiintynyt ympäri maailmaa pääasiassa maanviljelyä harjoittaneissa yhteisöissä. Länsi-Afrikassa Gambiassa ja Senegalissa virtaavien Gambia- ja Saloum-jokien rajaamalla alueella on yli tuhat megaliittista kivikehää sadan kilometrin levyisenä ja noin 350 kilometrin pituisena nauhana. Kivikehät sijaitsevat ryhmittymissä, joista neljä (Sine Ngayène ja Wanar Senegalissa, Wassu ja Kerbatch Gambiassa) nostettiin UNESCO:n maailmanperintökohteeksi vuonna 2006.

Neljän jutussa mainitun kohteen sijainnit. Kuva: Holl, fig. 1.

Neljän jutussa mainitun kohteen sijainnit. Kuva: Holl, fig. 1.

Neljässä edellä mainitussa ryhmittymässä on yhteensä 93 kivikehää. Toisinaan kiviä on pidetty fallisina symboleina ja kehät on liitetty aurinkokulttiin. Jo varhain kehistä löydettiin ihmisjäännöksiä ja esineitä, jotka herättivät suurta mielenkiintoa tutkijoiden keskuudessa. Vielä 1980-luvulla esitettiin, että Senegambian kivikehien yhteydestä löytyneet ihmisjäännökset olisivat peräisin ihmisuhreista. Myöhemmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että monet luut ovat peräisin sekundaarisista kollektiivihautauksista, joiden on arveltu liittyneen identiteettiin ja esi-isäkulttiin. Osa primäärihautauksista on sen sijaan voinut kuulua heimopäälliköille. Jokien varsille sijoittuvat kehäryhmittymät ovat myös voineet merkitä muinaisia vesireittejä.

Kehiin liittyvät ihmisluut, keramiikka ja metalliesineet ajoittuvat noin 200-luvulta eaa. aina 1500-luvulle jaa. saakka. Kohteiden radiohiiliajoitusten perusteella kivikehiä on kenties rakennettu pääosin vasta 700-1300-luvulla. Kivirinkien ja niiden yhteydessä olevien hautausten voi kuitenkin katsoa muodostavan yli 1500 vuoden ajan käytössä olleen rituaalimaiseman. Kehien pystyttäminen on vaatinut suuren työn, joten monumentit kertovat vauraasta, organisoituneesta ja pysyvästä yhteiskunnasta.

Senegambian kivikehiä vuonna 1967. Kuva: John Atherton

Senegambian kivikehiä vuonna 1967. Kuva: John Atherton

Kehien kivet on kuljetettu kunkin kohteen lähistöllä sijainneista louhoksista. Kivet ovat lateriittia, joka on kovettunutta, trooppisille alueille tyypillistä aavikkomaannosta, latosolia. Louhinnassa ja muotoilussa on käytetty apuna rautaisia työkaluja. Kaikkien kehään sijoitettujen kivien muoto on joko sylinterimäinen tai monikulmainen, ja korkeutta niillä on keskimäärin kaksi metriä. Kukin pilari painaa jopa seitsemän tonnia. Jokainen kehä muodostuu 8-14:stä kivestä, ja niiden halkaisija on neljästä kuuteen metriä. Kivikehien keskittymissä on yleensä yksi kaksoiskehä, joka muodostuu sisemmästä ja ulommasta ringistä. Kehän ulkopuolella voi olla erilliset, niin sanotut frontaalikivet. Toisinaan frontaalikivi on v-kirjaimen muotoinen, jolloin sitä kutsutaan lyyrakiveksi.

Kivikehä Kerbatchissa. Vasemmalla kehästä erilliset ns. frontaalikivet. Kuva: Ikiwaner/Wikimedia Commons.

Kivikehä Kerbatchissa, Gambiassa. Vasemmalla kehästä erilliset ns. frontaalikivet. Kuva: Ikiwaner/Wikimedia Commons.

Senegalilainen lyyrakivi Pariisin Musée du quai Branlyssa. Kuva: Ji-Elle/Wikimedia Commons.

Senegalilainen lyyrakivi Pariisin Musée du quai Branlyssa. Kuva: Ji-Elle/Wikimedia Commons.

Nykykävijät ovat keränneet monoliittien päälle pikkukiviä. Kuva: Dunlop Marshall Photos/Flickr CC.

Nykykävijät ovat keränneet monoliittien päälle pikkukiviä. Monet pitävät kivirinkejä edelleen pyhinä. Kuva: Dunlop Marshall Photos/Flickr CC.

Senegambian kivikehät sijaitsivat 1970-luvulle saakka metsässä, joka harveni maatalouden lisääntymisen myötä. Rakennelmien tekijöitä ei varmuudella tunneta, mutta osa tutkijoista on sitä mieltä, että rakentajat ovat olleet aluetta vieläkin asuttavia sereerejä, joiden hautatalot muistuttavat Senegalin Wanarista löydettyjä jäännöksiä. Vuonna 1977 kivikehien rakentajien asuinpaikkaa yritettiin paikantaa magnetometrin avulla, mutta asuinpaikka jäi löytymättä. Sen sijaan tutkimuksella onnistuttiin määrittämään yhden esineellisen hautauksen sijainti.

Gambiassa sijaitsevassa Kerbatchissa on yhdeksän kivikehää, joukossa myös yksi kaksoiskehä. Paikalla on tehty kaivauksia, mutta ihmisluu on huonommin säilynyttä kuin muissa kohteissa. Myös Kerbatchista tunnetaan v-kirjaimen muotoisia lyyrakiviä. Ne sijaitsevat poikkeuksetta kehien itäpuolella, joten niillä oletetaan olleen tärkeä rituaalinen merkitys. On esitetty, että ne kuvaisivat esimerkiksi samana päivänä kuolleita sukulaisia.

Kivikehä Wassussa, Gambiassa. Kuva: Niels Broekzitter/Flickr CC.

Kivikehä Wassussa, Gambiassa. Kohteessa on yhteensä 11 kehää, joiden kivet ovat kaikista korkeimpia. Paikalla on tehty kaivauksia vuosina 1964 ja 1965. Monumentit ja niistä löydetyt hautaukset on ajoitettu 700-1300-lukujen välille. Kuva: Niels Broekzitter/Flickr CC.

 

Kivikehät herättivät varhaisten tutkijoiden kiinnostusta jo 1800-1900-lukujen taitteessa. Gambian kuvernöörinä 1930-luvun alussa toiminut Sir Richmond Palmer lahjoitti British Museumin kokoelmiin muutamia Gambian kivikehistä löytyneitä esineitä. Niiden joukossa on mm. kuvan rannerengas, joka museon kuvaluettelon mukaan on rautaa. (Kuva: British Museum)

Kivikehät herättivät varhaisten tutkijoiden kiinnostusta jo 1800-1900-lukujen taitteessa. Gambian kuvernöörinä 1930-luvun alussa toiminut Sir Richmond Palmer lahjoitti British Museumin kokoelmiin muutamia Gambian kivikehistä löytyneitä esineitä. Niiden joukossa on mm. kuvan rannerengas, joka museon kuvaluettelon mukaan on rautaa. (Kuva: British Museum)

 

British Museumiin on talletettu myös kaksi Sir Richmond Palmer lahjoittamaa rautaista keihäänkärkeä. Ne ovat peräisin Gambian kivikehiin tehdyistä hautauksista. (Kuva: British Museum)

British Museumiin on talletettu myös kaksi Sir Richmond Palmer lahjoittamaa rautaista keihäänkärkeä. Ne ovat peräisin Gambian kivikehiin tehdyistä hautauksista. (Kuva: British Museum)

Senegalissa sijaitseva Sine Ngayène -kompleksi on kohteista suurin. Siihen kuuluu 52 kivikehää, joukossa myös yksi kaksoiskehä. Paikalla on myös kaiverrettuja kiviä. Kohdetta on tutkittu vuonna 1970 ja myöhemmin vuodesta 2002 lähtien. Kohteella on aikaisemmin ollut arviolta satoja hautakumpuja, jotka ajan saatossa ovat tasoittuneet eroosion vuoksi. Tutkimusten perusteella tiedetään, että paikalle on aluksi tehty yksittäishautauksia ja sittemmin kollektiivihautauksia, joihin on pitkän ajan kuluessa haudattu useampia vainajia. Noin kilometrin päässä kohteesta on sijainnut raudantyöstöpaikkoja ja kivilouhos, johon noin 150 kiven alkuperä on voitu varmuudella paikantaa.

Kuva: Holl, fig, 8.

Ilmakuvaa Sine Ngayènen kivikehistä. Kuva: Holl, fig. 8.

Hautausten sijoittuminen yhteen Sine Ngayènen kehistä (Laporte, L. & Bertin, F. et al. 2009: fig 7).

Hautausten sijoittuminen yhteen Sine Ngayènen kehistä. Ulkopuolella keramiikkaa (nr 11). Kuva: Laporte, L. & Bertin, F. et al. 2009: fig 7.

Sine Ngayènen kaksoiskehän (kehä nr 28) ulommassa ringissä on 18 suurta kiveä, sisemmässä 15 pienempää. Radiohiiliajoitusten perusteella kehän käyttö on ollut pitkäikäistä, noin 700-luvulta 1350-luvulle. Ensimmäisessä vaiheessa 700-800-luvulla noin 20 aikuisen kallo ja satoja pitkiä putkiluita on sekundaarihaudattu soikeaan kuoppaan, josta on muodostunut monumentin keskusosa. Viisi rautaista keihäänkärkeä ja kuparinen rannerengas on lisätty kuoppaan, minkä jälkeen se on täytetty ja ulompi kivikehä sekä kaksi suurta frontaalikiveä on pystytetty. Toisessa vaiheessa noin 800-900-lukujen välillä rituaalinen toiminta on keskittynyt monumentin itäiseen puoliskoon, ulkokehälle. Kalloja, alaleukoja ja pitkiä putkiluita oli haudattu paikalle ilmeisesti eriaikaisesti. Kolmannessa vaiheessa 900-1000-lukujen välillä toiminnot ovat puolestaan keskittyneet rakenteen luoteisosaan. Tämä vaihe on tulkittu siten, että monumentilla on ollut entistä julkisempi rooli yhteisössä. Paikalta on löytynyt muun muassa maahan ylösalaisin asetettu saviruukku, jonka alle on laitettu ihmisen hampaita.

Kaksoiskehän kaivaukset käynnissä. Kuva: Holl, fig. 10.

Sine Ngayènen kaksoiskehän kaivaukset käynnissä. Kuva: Holl, fig. 10.

Noin 650-750 -luvulle ajoittuva primäärihautaus Sine Ngayènessä. Vainaja on asetettu maahan kyljellään, polvet koukussa. Ranteissa on kupariset rannerenkaat ja säären ympärillä yksinkertainen kuparirengas. Kuva: Holl, fig. 14.

Noin 650-750 -luvulle ajoittuva primäärihautaus Sine Ngayènessä. Vainaja on asetettu maahan kyljellään, polvet koukussa. Ranteissa on kupariset rannerenkaat ja säären ympärillä yksinkertainen kuparirengas. Kuva: Holl, fig. 14.

Senegalissa sijaitseva Wanarin kompleksi sisältää 21 kivikehää, joista yksi on kaksoiskehä. Paikalla on myös useita v-kirjaimen muotoisia lyyrakiviä. Ilmeisesti kaikki Wanarin kehät merkitsevät hautauksia. Kohteen kaksoiskehää on tutkittu arkeologisin kaivauksin vuonna 2008. Siitä löydettiin kahdenlaisia hautauksia: Ensimmäisessä tyypissä hautaukset on tehty yksinkertaisiin suuriin kuoppiin, joiden ylle on rakennettu noin puoli metriä korkea kumpu. Toisessa tyypissä haudat olivat syviä, mutta niiden suuosa oli kapeahko. Näissä hautauksissa on ollut mukana tiiliä ja kipsiä, jotka viittaavat hautauksen aikana rakennettuun niin sanottuun hautajaistaloon. Hautauksissa on myös jälkiä maatuneista astioista tai rasioista, joihin vainajan jäännökset on laitettu. Osa luista on radiohiiliajoitettu vuosien 1047-1255 välille.

Löytöjen perusteella Wanarissa on erotettu kolmea erilaista aktiviteettijaksoa. Ensimmäisessä vaiheessa pohjamaahan on kaivettu hauta, jonka päälle on tehty kumpu. Toisessa vaiheessa kummun ympärille on pystytetty kivikehä. Kolmannessa vaiheessa vaiheessa on pystytetty frontaalikivet. Kolmas vaihe ei välttämättä ole liittynyt suoranaisesti hautaukseen, vaan ajanjaksoon, jossa hautamonumentin ympärillä on alettu suorittaa rituaalisia toimintoja. Samalla kivikehien ympärille on kerääntynyt runsaasti muuta materiaalia, kuten keramiikkaa. Varsinkin myöhemmissä käyttövaiheissa kivikehät ovat voineet toimia esi-isäkultin rituaalipaikkoina. Kehien ja mahdollisesti niihin tehtyjen sekundaarihautausten avulla on voitu luoda ja ylläpitää suhteita menneisiin sukupolviin.

Unesco

Senegambian kivikehät ovat muistomerkkejä Afrikan megaliittikulttuureista. Kuva: UNESCO.

UNESCO:n video Wassun ja Kerbatchin kivikehistä:

Käytetyt lähteet:

Becker, C. & Martin, V. 1982. Rites de sepultures preislamiques au Senegal et vestiges protohistoriques. Archives misses d’anthropologie generale 46: 261-93.

Dinkiralu, A. 1998. Historic sites of The Gambia: an official guide to the monuments and sites of The Gambia. National Council for Arts & Culture.

Holl, A. F., et al. 2007. Switching mortuary codes and ritual programs: The double-monolith-circle from Sine-Ngayene, Senegal. Journal of African Archaeology, 5(1): 127-148.

Holl, A. Senegambian Megaliths, Peoples, and Landscape: An Archaeological perspective.

Insoll, T. 2015. Material Explorations in African Archaeology. Oxford University Press.

Kense, F. J. 1990. Changing paradigms, goals & methods in the archaeology of francophone West Africa. Robertshaw, P. (ed.) A History of African Archaeology: 155-172.

Laporte, L. & Bertin, F. et al. 2009. Le site mégalithique de Wanar (Sénégal). Note preliminaire sur un nouveau programme de coopération entre la France et le Sénégal (2008-2011). Afrique: Archéologie & Arts no 5, 2007-2009: 99-108.

Laporte, L. & Bertin, F. et al. 2012. Megalithic monumentality in Africa: from graves to stone circles at Wanar, Senegal. Antiquity, 86 (332): 409-427.

Lawson, A. E. 2003. Megaliths and Mande States. Sociopolitical Change in the Gambia Valley over the Past Two Millennia. PhD thesis, University of Michigan.

Portères, R. 1974. Primary cradles of agriculture in the African continent. Fage, J. D. & Oliver, R. A. (eds.) Papers in African Prehistory: 43-58. Cambridge University Press.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s