Hauta-antimet

Uusi väitöstutkimus: rautakauden laatumiekkoja kopioitiin myös Pohjoismaissa

Mikko Moilanen väittelee tohtoriksi 6.2.2016 Turun yliopiston arkeologian oppiaineessa otsikolla ”Marks of Fire, Value and Faith. Swords with Ferrous Inlays in Finland during the Late Iron Age (ca. 700–1200 AD)”. Väitöskirjan aiheena ovat Suomen alueelta löydetyt, rautaisin merkein varustetut miekat, ns. säiläkirjoitusmiekat. Nuoremmalle rautakaudelle (n. 700–1200 jKr.) ajoittuvia säiläkirjoitusmiekkoja on perinteisesti pidetty Keski-Euroopassa valmistettuina ja säiläkirjoituksia esimerkiksi pajojen ja laadun tunnusmerkkeinä.

Näissä miekoissa kuvastuvat paitsi tyylien ja muotojen muutokset, myös miekkojen eri osien teknologinen kehitys. Työssä selvitetään, kuinka monta säiläkirjoitusmiekkaa on löydetty Suomesta, kuinka ja missä niitä oli saatettu valmistaa, mikä niiden merkitys oli nuoremman rautakauden Suomessa, ja miten Suomen aineisto on vertailtavissa vastaaviin löytöihin muualta Euroopasta.

miekat

Kalmistolöytöinä talletettuja säiläkirjoitusmiekkoja Tampereen Vilusenharjusta, Sastamalasta, Kangasalan Tiihalasta ja Hämeenlinnan Peltorinteestä. Kuva: Finna.fi/Museovirasto.

Miekka1

Mikko Moilasen valmistama ennallistus ULFBERHT-tekstillä varustetusta viikinkiaikaisesta miekasta. Väitöskirjaa varten valmistettiin kokeellisesti kaikkiaan kolmetoista säiläkirjoitusmiekkaa, joista osaan taottiin ja koristeltiin myös kahvan osat, kuten kuvankin miekassa.

Tutkimuksen perusmenetelmät olivat aineiston mittaaminen ja tilastointi. Röntgenkuvausta käytettiin pääasiallisena menetelmänä säilämerkkien paljastamiseksi, koska tämä ei vahingoittanut löytöjä. Tapauksissa, joissa säilämerkit olivat näkyvissä paljaalla silmällä, tutkittiin niiden yksityiskohtia mikroskoopin avulla. Säiläkirjoitusmiekkojen materiaaleja sekä valmistusteknisiä kysymyksiä lähestyttiin metallografisilla analyyseilla, joita käytettiin pieneen otokseen löytöaineistosta. Lisäksi miekkojen sekä säilämerkkien valmistusta tutkittiin kokeellisen arkeologian keinoin.

Ehdottomasti suurin osa tutkimusalueen miekoista oli peräisin poltto- ja ruumiskalmistoista. Noin viidesosa miekoista oli irtolöytöjä, vaikkakin löydetty jo viime vuosisadan alkupuoliskolla. Pieni osa konteksteista oli tulkittavissa esimerkiksi kätköiksi. Säiläkirjoituksin varustettuja miekkoja on löytynyt kalmistoista, joista on muunkinlaisia miekkalöytöjä – koristeettomia tai sitten kuvioteräksisiä tai ei-rautaisin merkein koristeltuja. Suurimpina kalmistoina säiläkirjoitusmiekkojen suhteen mainittakoon mm. Laitilan Rukoushuone-Kansakoulunmäki, Pöytyän (Yläneen) Anivehmaanmäki, Tampereen Vilusenharju, sekä Euran Pappilanmäki ja Luistari.

MiekkaXIX

Miekkahautaa kaivetaan Pöytyän (Yläneen) Anivehmaanmäellä vuonna 1956. Kuva: Anna-Liisa Hirviluoto (Museovirasto, Arkeologian kuvakokoelma, Finna.fi)

Miekka2

Esimerkki Suomesta löydetyn miekanterän poikkileikkauksesta ja sitä tulkitsevasta piirroksesta. Poikkileikkauksia tutkittiin metallografian keinoin, ja niiden avulla pyrittiin paljastamaan säilien rakenne ja valmistustekniikat sekä säiliin käytetyt materiaalit. Oheisessa kuvassa leikkaus on otettu säilämerkin kohdalta, jolloin myös näiden merkkien ominaisuuksia ja valmistuskysymyksiä voitiin käsitellä.

”Säiliin ja merkkeihin käytetyn raudan alkuperä viittaa joissakin tapauksissa skandinaavisiin malmiesiintymiin.”

Aineiston tutkimuksen tuloksena oli 151 säilämerkein varustettua miekkalöytöä käsittävä katalogi. Tämä säiläkirjoitusmiekkojen määrä on suuri verrattuna muihin Euroopan maihin, vaikkakin systemaattisia tutkimuksia säiläkirjoitusmiekoista on tehty vain vähän. Säilämerkit luokiteltiin viiteen kategoriaan aineiston jäsentämiseksi ja luokittelun helpottamiseksi: ULFBERHT-tekstit, INGELRII-tekstit, muut latinalaisin aakkosin kirjoitetut tekstit, kirjaimia imitoivat merkit, sekä geometriset ja symboliset kuviot ja motiivit.

Työssä esitellystä aineistosta lähes jokainen oli uniikki ottaen huomioon mitat, säilämerkkien sisällön, sekä säilän ja merkkien materiaalit. Teknologista variaatiota esiintyi myös säilissä riippumatta säilämerkkien sisällöstä. Väärin kirjoitetut tekstit sekä kirjaimia imitoivat kuviot näyttävät olleen yleisiä sekä Suomessa että Skandinaviassa. Lisäksi säiliin ja merkkeihin käytetyn raudan alkuperä viittaa joissakin tapauksissa skandinaavisiin malmiesiintymiin.

miekka3

Esimerkkejä eri luokkien säiläkirjoituksista. Ylimpänä ULFBERHT-teksti, joka oli yleisin tekijöiden nimistä viikinki- ja ristiretkiajalla. Keskimmäisen miekan terässä on Skandinaviassa ja erityisesti Suomessa varsin yleinen kirjaimia imitoiva motiivi. Alinna säilämerkkien varhaisinta käyttöä merovingi- ja viikinkiajan taitteesta, jolloin merkkejä esiintyi koko mitaltaan kuvioiduissa miekanterissä.

Ylläolevat havainnot sekä kokeellisen tutkimuksen ehdottamat, useat mahdolliset säilämerkkien valmistustekniikat antavat olettaa, että näitä miekkoja valmistettiin paikallisesti Skandinaviassa, mahdollisesti imitoiden mannereurooppalaisia malleja. Säiläkirjoitusmiekkoja pidettiin arvossa osaksi niiden oletetun taistelukestävyyden vuoksi, kuten säilissä ilmenevät iskujäljet todistavat. Osittain näitä miekkoja arvostettiin niiden sisältämien merkkien vuoksi, jotka saattoivat liittyä muotiin, symboliikkaan tai uskomuksiin jopa paikallisella tasolla.

Väitöstilaisuus on suomenkielinen ja sitä voi seurata Turun yliopiston päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa lauantaina 6.2.2016 klo 11:00. Väitöskirja on ladattavissa pdf-muodossa Doria-julkaisuarkistosta osoitteessa: https://www.doria.fi/handle/10024/119919

————————————————————

Moilanen, Mikko (2015). Marks of Fire, Value and Faith. Swords with Ferrous Inlays in Finland during the Late Iron Age (ca. 700–1200 AD). Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXI. Suomen keskiajan arkeologian seura.

Lue myös Mikko Moilasen Kalmistopiirissä julkaistut artikkelit tästä linkistä. Sisältää mm. seuraavat:

  • Köyliönsaaren haudan A5 miekka – tapausesimerkki korjatusta aseesta?
  • Maskun Humikkalan miekkahaudat
  • Miekan ponnesta Kalevala Koruksi
  • Väkivallan jälkien tutkimuksesta arkeologisissa luuaineistoissa

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s