Esitelmät ja konferenssit/seminaarit

Helena Rannan luento politisoidusta kuolemasta ja työskentelystä kriisialueilla

Turun yliopiston ensimmäisen kulttuurihistorian professorin Veikko Litzenin kunniaksi nimetty 23. luento pidettiin perjantaina 27.11.2015. Puhujaksi oli kutsuttu professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastosta. Ranta on suomalaisen forensisen arkeologian julkiset kasvot. Hän kuuluu Helsingin yliopiston entisen rehtorin Ilkka Niiniluodon asettamaan tiimiin (Finnish Forensic Expert Team), jonka osaamista on käytetty jo parinkymmenen vuoden ajan useiden kansainvälisten konfliktien tutkimuksissa ja Suomessa muun muassa Estonian onnettomuuden ja Huhtiniemen hautojen tapauksissa.

Puhujaa esitellessään yliopiston nykyinen kulttuurihistorian professori Hannu Salmi kertoi, että Tarja Halosen oli esitellyt Rannan aiemmin ”naisena, jota maailman diktaattorit pelkäävät”. Väitteen voi  hyvin uskoa kun muistelee varsinkin 1990-luvun uutislähetyksiä, joissa Ranta usein esiintyi.

Ranta luennoi täydelle salille otsikolla ”Politisoitu kuolema”. Esitelmää kuunnellessa sai jonkinlaisen käsityksen siitä, miten vaarallista oikeudenkäynneissä todistamista varten kerätyn aineiston kokoaminen voi kriisialueilla olla. Tiesulut eivät ole harvinaisia ja joskus tutkimuspaikalle on täytynyt mennä miinakentän läpi. Ranta sanoi perääntyneensä tutkimuskohteelta vain kerran ja kertoi tehneensä senkin omien tutkijoidensa turvallisuuden vuoksi.

Professori Helena Ranta kertoo työstään kansainvälisten konfliktien tutkijana. Kuva: Heli Etu-Sihvola

Professori Helena Ranta kertoo työstään kansainvälisten konfliktien tutkijana. Kuva: Heli Etu-Sihvola

Ranta kertoi 1900-luvun aikana tapahtuneista muutoksista ja näytti taulukoita väkivaltaisuuksissa kuolleiden määristä. Tutkijoiden nykykäsityksen mukaan yli 200 miljoonaa ihmistä on kuollut viimeisen noin sadan vuoden aikana pelkästään erilaisten konfliktien vuoksi. Kaikki näistä tapahtumista eivät edusta perinteistä sodankäyntiä, vaan puhutaan myös rakenteellisesta väkivallasta, mikä voi ilmetä esimerkiksi puhtaan juomaveden puutteena. Aiemmin on ollut enemmän valtioiden välisiä sotia, mutta konfliktit ovat muuttuneet viime aikoina enemmän valtioiden sisäisiksi ja välillä valtioiden johdon omiin kansalaisiinsa kohdistamiksi.

Ranta esitteli joukon tutkimuksia, joissa on vuosien varrella ollut mukana ja korosti sitä, miten tärkeää asioista kertominen on, sillä vaikeneminen on samalla osa hyväksymistä. Hän antoi esimerkkejä siitä, miten poliitikot ovat puheissaan sivuuttaneet suuriin ihmisjoukkoihin kohdistuneita rikoksia sen vuoksi, että ne tapahtuvat jossakin muualla eivätkä siten koskettaisi kaikkia. Viimeaikainen, erityisesti islamilaisissa valtioissa tapahtunut kulttuuriperinnön hävittäminen on ”kansanmurhan toiset kasvot”. Erilaisten poliittisten tai uskonnollisten syiden vuoksi tapahtuva kirjastojen, muinaismuistojen ja muiden tärkeiden historiallisten kohteiden tuhoaminen aiheuttaa korvaamatonta vahinkoa ja samalla katoaa osa paikallisten ihmisten ja laajemmin koko ihmiskuntamme yhteistä menneisyyttä.

Kuva: Pontificia Universidad Catolica del Peru.

Perun katolinen yliopisto, jonka kunniaprofessuuri Helena Rannalle on myönnetty. Kuva: Pontificia Universidad Catolica del Peru.

Ranta kertoi myös Perussa tekemästään tutkimuksesta, minkä ansiosta hänelle on myönnetty maan katolisen yliopiston kunniaprofessuuri. Perun lähihistoria on synkkä, sillä siihen kuuluu muun muassa Loistava polku-sissijärjestön ja maan hallituksen kansalaisiaan vastaan kohdistamia rikoksia. Vuosina 1980-2000 Perussa katosi ja kuoli noin 69 000 ihmistä (Leskinen 2006). Maassa 1980-luvulla alkanut, alun perin myös YK:n rahoittama, maan köyhyyden poistoon tähtäävä hanke on puolestaan johtanut Rannan aiemman arvion mukaan 200 000 tai uuden tutkimuksen mukaan jopa 300 000 ketsuan kieltä puhuvan naisen ja vähintään kymmenen tuhannen miehen pakkosterilointiin. Aiempi hallitus perusteli sterilointeja sillä, että pienempi syntyvyys vähentää myös köyhyyttä. Ranta kertoi, että Perussa vieraillessaan tutkijat olivat huomanneet paikallisten ihmisten pelkäävän helikoptereita todella paljon. Tämä johtui siitä, että niiden avulla ihmisiä oli kuljetettu ylös monen kilometrin korkeudessa vuorilla sijaitseviin paikkoihin, joissa heidät oli ensin pakotettu kaivamaan joukkohautoja ja sen jälkeen tapettu.

Perun valtio päätti vuonna 2014 riittävän todistusaineiston puuttuessa olla syyttämättä maan entistä presidenttiä Alberto Fujimoria sterilisaatioiden vuoksi (CNN). Puolustus oli vedonnut siihen, että steriloidut (jotka olivat pääosin maaseudun luku- ja kirjoitustaidottomia alkuperäisasukkaita) olivat suostuneet toimenpiteeseen vapaaehtoisesti. Kesällä 2015 Peru päätti kuitenkin avata tapauksen uudelleen (telesurf.tv).

Ranta kertoi myös ohjaavansa parhaillaan oikeustieteen alaan liittyvä väitöskirjaa, jonka aihepiiri liittyy hänen uraansa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan sitä.

Teksti: FM Heli Etu-Sihvola & HuK Sofia Paasikivi – Turun yliopisto

Luento on taltioitu ja sen voi kuunnella tästä linkistä.

Lähteet:

Ranta, H. 2015. Politisoitu kuolema. Veikko Litzen –luento 27.11.2015, Turun yliopisto

Veikko Litzen –luennot

Finnish Forensic Expert Team

Leskinen, A. 2006. Joukkohautojen ääressä. Kehitys-Utveckling 26.9.2006

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s