Kalmistokohteita

Untamalan roomalaisaikaiset hautakummut saattavat kertoa uudisasutuksesta

Laitilassa, Untamalan kylässä, aivan valtatien 8 vierellä kohoaa harjumuodostelma, jossa sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännöskohde. Kohde löytyy muinaisjäännösrekisteristä nimellä Myllymäki.

Nykyisin alueella kasvaa katajikkoa, mutta vielä 1900-luvun alussa soraharju on ollut avaraa laidunmaata.  Ajanlaskun alun tienoilla maisema on ollut vieläkin erilaisempi, sillä harju on muodostanut suojaisan merenlahden poukamaan työntyvän niemekkeen. Muinaislahti on tarjonnut sekä hyvät kalastusmahdollisuudet että kulkuyhteydet merelle.

Harjulta on merkkejä eriaikaisesta rautakautisesta toiminnasta. Siellä on todennäköisesti sijainnut asuinpaikka, jota ei kuitenkaan ole varmuudella paikannettu. Tunnetuin muinaisjäännös on roomalaisajalle ja kansainvaellusajalle (400-600-luvulle) ajoittuva kalmisto, jonka hautakumpuja nimitetään Untamalan tyypin kummuiksi. Niitä tunnetaan Myllymäen lisäksi Laitilan Kansakoulunmäeltä ja Palttilasta.

Laitilan Untamalan vanhaa kylänraittia ja taustalla kohoava Myllymäki: Tien laidalla kasvava keltainen kukka on tulikukka. Se viihtyy usein paikoilla, joiden lähistöllä on ollut rautakautista ihmistoimintaa. Kuva: U. Moilanen.

Laitilan Untamalan vanhaa kylänraittia ja taustalla kohoava Myllymäki. Tien laidalla kasvava keltainen kukka on tulikukka. Se viihtyy usein paikoilla, joiden lähistöllä on ollut rautakautista ihmistoimintaa. Kuva: U. Moilanen.

 

Myllymäki05

Untamalan tyypin kummut ovat pyöreähköjä, halkaisijaltaan noin 5-7 metriä ja korkeudeltaan yleensä vain noin 10-20 cm (maksimissaan noin 50 cm). Mataluutensa vuoksi niitä on vaikea erottaa maan pinnalle etenkin runsaan kasvillisuuden aikaan. Rakennusmateriaalina on käytetty pääasiassa maa-aineista. Kumpujen sisäinen rakenne on vaihdellut hieman: toisten ulkokehällä on ollut osittainen kivikehä, toisten sisällä hautauksen ympärillä on ollut pyöreä tai pitkänomainen kiviladelma. Hautauksia on kussakin kummussa ollut vain yksi, ja se on yleensä tehty polttamalla. Muutama kumpu on sisältänyt ruumishautauksen. Vainajan jäännökset on voitu asettaa joko maahan kaivettuun kuoppaan tai suoraan maanpinnalle.

 Untamalan Myllymäen kalmistoa. Kuvan keskellä voi erottaa matalan kummun. Kuva: U. Moilanen.

Untamalan Myllymäen kalmistoa. Kuvan keskellä voi erottaa matalan kummun. Kuva: U. Moilanen.

Myllymäki04

Kotimaisia edeltäjiä hautamuodolle on vaikea löytää, joten tradition on oletettu saapuneen Itä-Ruotsista tai Gotlannista. Unto Salon mukaan hautaustapa on voinut saapua uusien asukkaiden mukana. Uudisasukkaat olisivat asettuneet tuttua ympäristöä muistuttavaan miljööseen, sillä Myllymäen maisema on samankaltaista monien vastaavien ruotsalaisten muinaisjäännösten kanssa. Kummun muodon lisäksi ruotsalaispiirteinä on pidetty myös maahan kaivettuja individuaaliahautauksia, hartsitiivisteitä, pallokiviä sekä Untamalan kummuissa aikoinaan näkyneitä hautakiviä, ns. bautoja. Vaikka Untamalan tyypin kumpuja on pidetty skandinaavisena hautamuotona, on niistä löytyneessä esineistössä nähty yhteyksiä Itä-Preussiin ja Pohjois-Latvian liiviläisalueelle.

Löytöaineistoa Untamalan tyypin kummuissa on melko vähän. Esimerkiksi aseet, joita samanaikaisissa ns. Kärsämäen tyypin haudoissa esiintyy, puuttuvat. Untamalan Myllymäestä on löydetty muun muassa saviastioiden kappaleita, valkoinen lasihelmi, lintuneula, silmäsolki, kaksi rautaveistä sekä kaksi rannerengasta. Esinelöytöjen perusteella kalmisto ajoitettiin aikaisemmin vanhemmalle roomalaisajalle (noin 50-200 jaa.), mutta uusimpien tutkimusten mukaan hautauksia on tehty vielä kansainvaellusajalla (400-600 jaa.).

Myllymäellä olevassa Museoviraston opastaulussa on kuvia kalmistosta löytyneistä esineistä. Silmäsolki on todennäköisesti toiminut miehen viitan kiinnikkeenä.

Myllymäellä olevassa Museoviraston opastaulussa on kuvia kalmistosta löytyneistä esineistä. Silmäsolki on todennäköisesti toiminut miehen viitan kiinnikkeenä.

Museoviraston opastaulun kartta Untamalan Myllymäen kalmistosta perustuu vuoden 1919 havaintoihin. 1900-luvun alussa maastossa erottui yli 30 kumpua. Haudoista on tutkittu arkeologisesti 16, ja osa on tuhoutunut soranotossa. Nykyisin erottuvat kummut on varjostettu karttaan. Niitä on kymmenkunta.

Museoviraston opastaulun kartta Untamalan Myllymäen kalmistosta perustuu vuoden 1919 havaintoihin. 1900-luvun alussa maastossa erottui yli 30 kumpua. Haudoista on tutkittu arkeologisesti 16, ja osa on tuhoutunut soranotossa. Nykyisin erottuvat kummut on varjostettu karttaan. Niitä on kymmenkunta.

Lampaat muinaisjäännöksen hoitajina Untamalan Myllymäellä. Kuva: U. Moilanen.

Lampaat muinaisjäännöksen hoitajina Untamalan Myllymäellä. Kuva: U. Moilanen.

 

Kirjallisuutta:

Hackman, A. 1905. Die ältere Eisenzeit in Finnland I. Die Funde aus den fünf ersten Jahrhunderten. Helsinginfors.

Kivikoski, E. 1969. Esihistoriallinen aika. Kivikoski, E. & Koivisto, O. (toim.) Laitilan historia I. Vammala.

Purhonen, P., Hamari, P., & Ranta, H. (toim.) 2001. Maiseman muisti – valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto.

Salo, U. 1968. Die frührömische Zeit in Finnland. SMYA 67.

Salo, U. 1994. Laitilan rautakautinen asutus. Muinaistutkija 2/1994: 8-12.

Salo, U. 2003. Oliko Kalanti muinaismaakunta. Kaitanen, V., Laukkanen, E. & Uotila, K. (toim.) Muinainen Kalanti ja sen naapurit. Talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 825.

Sipilä, M. & Mäntylä, S. 2005. Koekaivaus Laitilan Untamalassa: kansainvaellusaikainen lintuneula kumpukalmistosta. Kentältä poimittua: kirjoitelmia arkeologian alalta 6: 65-77.

Tallgren, A. M. 1914. Untamalan kalmisto. Kansatieteellisiä tutkielmia. Omistetut Kaarle Krohnille. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 35(15): 1–9.

 

 

 

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s