Ahola Marja

Onko Suomesta löytynyt kivikautisiin asumuksiin tehtyjä hautauksia?

Onko Suomen alueelta paljastunut hautauksia kivikautisista asumuksista? Muistelen, että ainakin asuinpaikoille olisi haudattu kampakeramiikan aikana, mutta olivatko hautaukset samanaikaisia kuin asumukset vai aikaisempia/myöhempiä? Miten paljon tätä asiaa on tutkittu Suomessa? (Lukijan kysymys)

Suomesta tunnetaan noin 70 kivikautista hautakohdetta, joista pääosa ajoittuu neoliittiselle kivikaudelle (n. 5000-1800 eaa). Hautaukset sijaitsevat tyypillisesti yksittäisinä tai muutaman hautauksen ryppäinä joko asuinpaikalla tai usean hautauksen kalmistona asuinpaikan läheisyydessä. Koska rakenteissa ei yleensä ole säilynyt jäänteitä vainajista (ks. Ihmisluut Suomen kivikautisissa kuoppahautauksissa), on niiden tulkinta ja ajoittaminen ongelmallista. Hautojen ajoittamiseen liittyvien ongelmien vuoksi on myös lähes mahdotonta selvittää onko hautaus tehty asuinpaikalle sen aktiivisessa käyttövaiheessa vai vasta asuinpaikan käytön päätyttyä.

Vaikka kivikautisia hautauksia on löydetty muualta Euroopasta myös asumusten sisältä, ei vastaavia esimerkkejä tunneta Suomesta. Vielä 1960-luvulla Outokummun Sätöksen asuinpaikalta löydettyjä kivikautisia hautauksia pidettiin asumushautauksina, mutta Sätöksen aineiston myöhempi analyysi on osoittanut hautaukset vanhemmiksi kuin asumuksen.

Punamultahauta Laukaan Hartikan kalmistossa. Mirja Miettinen 1988/Museovirasto. Finna.fi.

Punamultahauta Laukaan Hartikan kalmistossa. Haudassa näkyy vainajan mukaan asetettuja liuskerenkaita. Kuva: Mirja Miettinen 1988/Museovirasto (Finna.fi).

Suomalaisen hauta-aineiston lähdekriittinen tarkastelu on osoittanut myös kivikautisten rakenteiden tulkinnan ongelmallisuuden: esimerkiksi Kokemäen Pispassa hautauksen sisältäväksi asumukseksi oli tulkittu pieni ja epämääräisen muotoinen kuopparakenne, jonka sisällä oli löydötön punamultarakenne ja päissä paalunsijat. Koska punamultarakenteesta ei löytynyt hauta-antimiksi sopivaa esineaineistoa tai jäänteitä vainajista, on kuitenkin epävarmaa onko kyseessä edes hautaus. Rakenteen käyttötarkoitus onkin yhtälailla voinut liittyä esimerkiksi punamullan käsittelyyn, sillä Pispan asuinpaikalta tunnetaan runsaasti tyypillisen kampakeramiikan aikaan ajoittuvia hautarakenteita. Yksikään näistä – löytöaineistonsa ja muotonsa perusteella selkeämmästä – hautarakenteesta ei kuitenkaan sijainnut asumuksen sisällä.

Myös Espoossa Bosmalmin kivikautisella asuinpaikalla on tutkittu laaja painanne, jonka alta löytyi syvä punamultaa sisältänyt kuopparakenne. Tämänkään rakenteen tulkinta ei kuitenkaan ole ongelmaton, sillä siitä ei löytynyt jäänteitä vainajasta tai ajanjaksolle tyypillisiä hauta-antimia. Kun painannekaan ei aivan yksiselitteisesti ole tulkittavissa asumukseksi, ei Suomesta tunneta erityisen hyvää esimerkkiä asumukseen hautaamisesta. Vaikka vainajia ei suomalaisista asumuksista tunneta, on silti osa Suomen kivikautisista   asuinpaikkahautauksista kuitenkin löydetty aivan asumusten vierestä. Oletettavasti asumuksilla ja hautauksilla onkin ollut jokin yhteys kivikauden ihmisen uskomusmaailmassa – myös Suomen alueella.

Vastaus: FM, tohtorikoulutettava Marja Ahola – Helsingin yliopisto

(Voit lähettää oman kysymyksesi tästä linkistä)

Käytetyt lähteet:

Edgren, T. 1966: Jäkärlä-gruppen. En västfinsk kulturgrup under yngre stenåldern. SMYA 64.

Edgren, T. 1993: Den forhistoriska tiden. Teoksessa Norrback, M. (toim.) Finlands historia 1. (11 – 270).

Kriiska, A. & Tvauri, A. 2007: Viron esihistoria. SKS: Helsinki.

Lappalainen, M. 2007: Punamullan pauloissa. Kivikauden hautatutkimuksen tutkimushistoria Suomessa. Muinaistutkija 3/2007. (2-19).

Luho, V. 1961: Kokemäen Pispan kivikautinen asuinpaikka. SM LXVIII. (5 – 31).

Räihälä, O. 1996: A Comb ware House in Outokumpu Sätös. Some remarks on the application of ceramic typologies. Pithouses and potmakers in Eastern Finland. Reports of the Ancient Lake Saimaa project. Helsinki papers in archaeology no. 9. (89 – 117).

Kankkunen, P. 1994: Espoo Bosmalm. Kivikautisen asuinpaikan kaivaus 1987. Julkaisematon kaivauskertomus Museoviraston arkistossa.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s