Etu-Sihvola Heli

Uusi tutkimus valottaa pronssikautisen ravinnon koostumusta

FM Heli Etu-Sihvola – Turun yliopisto

Luoteis-Espanjassa sijaitsevalla Galician alueella on luontaisesti hapan maaperä. Tästä syystä alueelta on poikkeuksellista löytää pronssikautisia ihmisjäännöksiä, joten oletukset ajanjaksolla eläneiden ihmisten elinkeinoista ovat tähän saakka pohjautuneet melko pitkälti nuorempiin löytöihin. Granadan, Santiago de Compostelan ja Readingin yliopistojen yhteisprojektissa on saatu lisätietoa Galician pronssikauden asukkaiden ruokailutottumuksista sekä samalla viljelyhistoriasta. Tutkimus on julkaistu vastikään Journal of Archaeological Science– sarjassa. 

Luoliin tehdyt hautaukset ovat Luoteis-Espanjassa melko tavallisia. Cova do Santon luolaan on tehty 14 ihmisen kollektiivihautaus. Joukossa on aikuisia miehiä ja naisia sekä myös lapsia.

Luoliin tehdyt hautaukset ovat Luoteis-Espanjassa melko tavallisia. Cova do Santon luolaan on tehty 14 ihmisen kollektiivihautaus. Joukossa on aikuisia miehiä ja naisia sekä myös lapsia.

Karstialueella sijaitsevan Cova do Santon luolasta löydetyt yksilöt auttavat hahmottamaan hieman tarkemmin pronssikautista elämää. Tutkitut 14 vainajaa olivat alle 40-vuotiaita aikuisia ja nuoria ja heidät oli haudattu radiohiiliajoitusten perusteella noin 1890-1600 eaa. Mahdollisesti raskaaseen työhön liittyvistä nivelsairauksista kärsinyt yhteisö söi luista mitattujen stabiilien hiili- ja typpi-isotooppien perusteella kasvispainotteista ravintoa, vaikka asui lähellä Sil-jokea.

Hirssinviljelyn alkaminen alueella on kasvinjäännelöytöjen perusteella ajoitettu tätä asuinpaikkaa vanhemmaksi, keskiselle pronssikaudelle. Tutkimuksessa mitattujen luiden isotooppiarvojen perusteella ei kuitenkaan näyttänyt siltä, että hirssi olisi muodostanut ainakaan tässä yhteisössä merkittävää osaa ravinnosta. Rautakaudella hirssi oli tärkeä viljelykasvi Iberian pohjoisosissa. Sen ravintokäyttöä on mahdollista erottaa muista alueella viljellyistä kasveista, koska hirssin käyttämä yhteyttämistapa C4 saa aikaan esim. C3-kasveihin kuuluvista vehnästä ja ohrasta eroavia isotooppiarvoja. Syödyn ravinnon isotooppisuhteet siirtyvät hieman muuttuneina luustoon, joten kasvispainotteisessa ruokavaliossa suuri hirssin osuus näkyisi todennäköisesti hyvin myös mittaustuloksissa.

Hirssin jyviä. Kuva: MPhotographe/Flickr CC.

Hirssin jyviä. Hirssinviljely on alkanut Luoteis-Espanjassa pronssikaudella ja rautakaudella se on ollut jo tärkeä viljelykasvi. Isotooppitutkimusten mukaan Cova do Santoon haudattujen ruokavalio ei kuitenkaan ole koostunut kyseisestä viljasta merkittävässä määrin. Kuva: MPhotographe/Flickr CC.

Lue lisää artikkelista:

Olalla López-Costas, GundulaMüldner, Antonio Martínez Cortizas. Diet and lifestyle in Bronze Age Northwest Spain: the collective burial of Cova do Santo. Journal of Archaeological Science 55 (2015) 209-218
http://dx.doi.org/10.1016/j.jas.2015.01.009

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s