Ihmisjäännökset kertovat arkeologeille ja osteologeille ihmisten terveydentilasta sekä sellaisista sairauksista, jotka jättävät merkkejä kehoon. Toisinaan luissa voi havaita parantuneita vammoja tai merkkejä hoitotoimenpiteistä mutta se, miten terveyttä on ylläpidetty tai sairauksia hoidettu […]
FM Heli Etu-Sihvola – Turun yliopisto Elämänhistoriat hampaissa – Suomen isotooppiarkeologian uudet resurssit ja niiden soveltaminen esihistoriallisen ajan tutkimukseen on Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen Ajoituslaboratorion ja Turun sekä Helsingin yliopistojen monitieteinen projekti. […]
Itäisen Kazakstanin aroja asuttivat 600-500 -luvulla eaa. skyyttiläiset nomadit, joiden eliitti muodostui todennäköisesti sotureista. Kuoltuaan yhteisöjen arvostetut jäsenet haudatiin kumpuhautoihin, kurgaaneihin. Koitasista tutkitun kurgaanin luumateriaali sijaitsi haudassa hajallaan, ja osa oli maatunut […]
HuK Sofia Paasikivi – Turun yliopisto Arkeologian ja historian popularisointia voi tarvittaessa täsmämarkkinoida tietyille ryhmille sen sijaan, että keskittyisi pelkästään hieman epämääräiseen käsitykseen ”suuresta yleisöstä”. Erilaiset harrastusseurat ja tapahtumat soveltuvat tähän hyvin. […]
Mitä arkeologit ajattelevat vanhojen hautojen avaamisen etiikasta? Yleensähän kaivaus tuhoaa esim. ruumishautauksen. Miten vanhoja ihmisen jäänteiden pitää olla, ennen kuin niistä tulee yksilön sijasta tutkimusaineistoa? Esimerkiksi viime päivinä uutisoidussa Tanskan suotytön jutussa […]
