Joukkohaudat

Ruotsalaista arkeologiaa vanhojen kuvien kertomana

Ruotsin kulttuuriperinnöstä huolehtiva valtionvirasto, Museovirastoa vastaava Riksantikvarieämbetet, ylläpitää netissä mainiota kuvahakua (Kringla), jolla voi löytää useita kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisia kaivauskuvia. Kuvissa on menneen maailman eksotiikkaa, ja parhaassa tapauksessa ne antavat uudenlaisen näkökulman tunnettuihin arkeologisiin kohteisiin, löytöihin ja muuttuneisiin tutkimusmenelmiin.

Hautakumpua kaivetaan Gamla Uppsalassa 1874. Kummun esinelöydöt sisälsivät mm. luukampoja, merkkejä karhuntaljasta, lasipikarien paloja ja 500-600-luvulle ajoittuvien kullattujen solkien kappaleita. Lisäksi löydettiin luita, joiden kaivajat arvelivat kuuluneen ainakin yhdelle miehelle ja naiselle. Vuonna 1999 tehdyssä luuanalyysissä pystyttiin kuitenkin tunnistamaan vain yksi aikuinen yksilö, jonka sukupuolta ei voitu määrittää. Kuva: H. Osti/RAÄ.

Poikia rautakautisella kalmistolla Uplannin Edsbrossa 1899. Kuvan ottanut Bernhard Salin ei voinut kuvanottohetkellä tietää saavansa kaivauksesta aineistoa tutkimukseen, josta hänet tunnettaisiin kansainvälisesti vielä yli sadan vuoden kuluttua. Vuonna 1904 Salin julkaisi kansainvaellus- ja vendelaikaisen (400-800 jaa) eläinornamentiikan tyylijaottelun, johon tutkimuksissa edelleen viitataan Salinin tyyppeinä. Salinin koristelutyylejä on käytetty etenkin metallisissa koruissa, napeissa ja aseiden kahvoissa. (Salinin ornamentiikkaa mm. Kirmukarmun miekan ponnessa, josta artikkelissa Miekan ponnesta Kalevala Koruksi.)

04

Pikkutyttö poseeraa Smörkullenin roomalaisaikaisen kalmiston kaivauksella 1909. Itä-Götanmaan Smörkullenista kaivettiin 1900-luvun alussa satoja roomalaiselle rautakaudelle (150 eaa–260 jaa) ajoittuvia ruumis- ja polttohautauksia. Aineisto on mahdollistanut lukuisia myöhempiä tutkimuksia. Nils Gejvall käytti 1991 kandidaatintyössään Smörkullenin palanutta luumateriaalia osoittaessaan, että palamattomien luiden analysoinnissa käytetyt menetelmät eivät sovellu ongelmitta palaneen luuaineiston tutkimukseen. Carola Liebe-Harkort (2010) on sittemmin tutkinut kalmiston luulöytöjen avulla roomalaisaikaisen Smörkullenin väestön määrää, terveydentilaa ja rakennetta. Kalmistosta on löytynyt myös useita trepanoituja kalloja, joista Oscar Funegård Viberg on kirjoittanut opinnäytetyön Tukholman yliopistoon vuonna 2012. Kuva: Otto Frödin/RAÄ.

01

Kaivajia neoliittisen kivikauden ja pronssikauden vaihteen megaliittihaudalla Skogsbossa vuonna 1913. Haudasta löydettiin vainajien jäännösten lisäksi mm. keramiikkaa, nuolenkärkiä ja pronssinen rannerengas. Kuvan on ottanut kaivauksia johtanut Sune Lindqvist, joka sittemmin toimi Uppsalan yliopiston arkeologian professorina 1927-52. Lindqvist tuli tunnetuksi etenkin keskisen rautakauden tutkijana ja kenttätöiden modernien tutkimusmenetelmien pioneerina.

14

Arkeologeja Malmön vanhassa kaupungissa 1913. Kuvan luurangot saattavat liittyä 1600-luvun tanskalaissotien joukkohautoihin. Kuva: RAÄ.

08

Gödåkerin hautaa G kaivetaan Uppsalan Tenstassa vuonna 1915. Roomalaiselle rautakaudelle (100-400 jaa) ajoittuva kalmisto koostuu 26 rakenteesta, joista 14 on kuvassa taustalla näkyvien kaltaisia pyöreitä kivilatomuksia. Kalmiston löydöt sisältävät mm. kultaisia sormuksia ja roomalaisia tuontiesineitä, kuten viinikauhan ja ns. hemmoorin, joka on munakupin muotoinen pronssiastia. Kuva: E. Olsson/RAÄ

09

Kaivaja on puhdistanut esiin kivilatomuksen Pohjois-Tukholmassa sijaitsevassa Lilla Frescatin viikinkiaikaisessa (800-1000 jaa) kalmistossa huhtikuussa 1915. Maatalouden merkityksestä kalmistoa käyttäneelle väestölle kertoo eräästä haudasta löytynyt rautainen miniatyyriaura. Kuva: Bror Schnittger/RAÄ.

10

Arkeologeja matkalla kaivaukselle Upplannin Sollentunassa 1928. Kyseisenä kesänä paikkakunnalla tutkittiin Turebergin vendelaikaista hautakumpua. Kaivauksia johti Berit Wallenberg, joka oli Ruotsin ensimmäisiä merkittäviä naisarkeologeja. Vuonna 1955 Wallenberg perusti rahaston, josta jaetaan vuosittain avustuksia ruotsalaisen arkeologian tutkimukseen. Kuva: RAÄ.

11

Laivahautaa tutkitaan Uplannin Tuna i Alsikessa 1928. Kalmistosta on löydetty kymmenkunta viikinkiaikaista hautaa, joissa nainen tai mies on haudattu polttamattomana veneeseen runsaiden hauta-antimien kera. Kuva: Berit Wallenberg/RAÄ. (Laivahautauksista Kalmistopiirissä.)

03

Arkeologit Poul Nørlund ja Elias Dahl tutkivat Visbyn keskiaikaista joukkohautaa vuonna 1929. Visbyn kaupunginmuurin ulkopuolella sijaitsee useita joukkohautoja, joihin on laskettu vuonna 1361 tanskalaisten piirityksessä surmansa saaneiden soturien jäännökset. Kuva: N. Åzelius/RAÄ. (Lue lisää Visbyn luulöydöistä: Väkivallan jälkien tutkimuksesta arkeologisissa luuaineistoissa.)

12

Ruotsalaisarkeologien tutkimusmatkat ulottuivat toisinaan kauas. Kuvassa Ture Arne Pohjois-Iranissa Shah Tepen ekspeditiolla 1933. Arne tutki Itä-Aasian, Lähi-Idän ja Euroopan kontakteja, ja kaivoi Shah Tepessä satoja hautauksia, joista osa ajoittuu pronssikauteen (3200-1800 eaa), osa islamilaiselle periodille (800-1000 jaa). Ruotsissa oli keskusteltu paljon skandinaavisten pronssikautisten esineiden yhtäläisyyksistä iranilaisiin esineisiin, joten Arne toi Ruotsiin kokoelman luristanilaisia pronssiesineitä, joiden avulla hän teki vertailevaa pronssikauden tutkimusta. Kuva: B. Dubenskij.

02

Radiolähetys käynnissä Kungshögenin rautakautisen hautakummun kaivauksilla Hudiksvallissa 1934. Kaivetun kummun profiilit kohoavat henkilöiden molemmin puolin. Nykyisin kaivauksista tiedotetaan entistä enemmän sosiaalisessa mediassa, mutta 1930-luvulla radio edusti moderneinta tiedonvälitystä. Vuonna 1934 radiolähetykset olivat pyörineet Ruotsissa vasta muutaman vuoden, ja edellisvuonna lähetysten määrää oli lisätty kahdeksaan tuntiin päivässä.

16

Keskiaikaisen Pyhän Ingridin nunnaluostarin kaivauksessa 1939 löytyneitä kalloja on nostettu riviin laudan päälle. Kuva: Berit Wallenberg/RAÄ.

17

Greta Arwidsson käyttää kameraa dokumentointivälineenä Högåsenin kaivauksella Gamla Uppsalassa 1944. Tutkittavana oli kuusi nuoremmalle rautakaudelle ajoittuvaa hautakumpua. Arwidsson oli Ruotsin ensimmäinen naispuolinen arkeologian professori. Hän toimi Tukholman yliopistossa 1956–1973. Kuva: Nils Sundquist/RAÄ.

18

Toinen kuva samaiselta Högåsenin kaivaukselta 1944. Hautakumpua kaivetaan sektoreissa ilmeisen lämpimässä kesäsäässä.

15

Upsala Nya Tidning kirjoitti 14.11.1948 lehtijutun, jossa kerrottiin Valsgärden mielenkiintoisista kaivaustuloksista. Kesän kaivauksissa oli tutkittu kaksi laivahautaa, joista toinen ajoittui 900-, toinen 1000-luvulle. Jutun yhteydessä julkaistussa kuvassa amanuenssi Bengt Schönbäck ja kandidaatti Björn Allard esittelevät kaivauslöytönä esiin saatua miekkaa. Kuva: RAÄ.

13

Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolf (1950–1973) oli koko elämänsä ajan innokas harrastaja-arkeologi. Kuvassa kuninkaan Cambridgessa arkeologiaa opiskellut tyttärentytär, Tanskan prinsessa (nykyinen kuningatar) Margareeta 600-luvulle eaa. ajoittuvan etruskihaudan oviaukolla San Giovenalessa Italiassa 1956. Kaivausta johtanut Pär Göran Gierow toimi sittemmin Lundin yliopiston antiikin kulttuurin professorina 1971-1995. Kuva: RAÄ.

 

Kirjallisuutta:

Burenhult, G. (red.) 1999. Arkeologi i Norden 1-2, Natur & Kultur, Stockholm.

Funegård Viberg, O. 2012. Alvastras trepanerade skallar. Järnåldersgravfältet Smörkullen i Östergötland och forntida kirurgi. Uppsats (II) i arkeolog. Stockholms universitet.

Gejvall, N. 1991. ”Förbrända men icke förintade” – En osteologisk analys av kremerade individer från förromersk järnålder från gravfältet Smörkullen, Alvastra, Östergötland. Kandidatuppsats i Osteologi. Högskolan på Gotland.

Liebe-Harkort, C. 2010. Oral Disease and Health Patterns: Dental and Cranial Paleopathology of the Early Iron Age Population at Smörkullen in Alvastra, Sweden. Theses and papers in osteoarchaeology 6, Stockholms universitet.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s