Historiallinen aika

Kuolemantuomiot ja niihin liittyvät hautapaikat 1600- ja 1700-luvun Suomessa

Heidi Viljasen proseminaariesitelmä Kuolemantuomiot ja niihin liittyvät hautapaikat 1600- ja 1700-luvun Suomessa käsittelee 1600- ja 1700-luvun teilaus- ja mestauspaikkoja Suomessa, mestattujen hautapaikkoja ja kuolemanrangaistuksiin liittyvää lainsäädäntöä. Työssä esitellään Suomen oloja noin 1600-luvun alusta isonvihan loppuun, sekä noitaoikeudenkäyntien pääpiirteet. Viljanen esittelee työssään myös Kristofferin maanlain vuodelta 1442, vuoden 1734 Ruotsin valtakunnan lain ja vuoden 1686 Kirkkolain taustat sekä tarkastelee sitä, miten lait käskivät teloitettuja ja muita poikkeuksellisesti kuolleita haudata ja toimittiinko lopulta lain kirjaimen mukaan. Lopuksi työssä esitellään muutamia pitäjän- ja kaupunginhistorioista otettuja tapausesimerkkejä, mm. Ruoveden noitaoikeudenkäynneistä.

Alkuaikoina kaikki Ruovedellä noitana tuomitut olivat miehiä, mutta 1600-luvun loppupuolen noitavainojen aikaan suurin osa syytetyistä oli naisia. Yhdeksi syyksi tähän voidaan arvella kauppasuhteiden vilkastumista ruotsalaisen Pohjanmaan suuntaan, jossa vainot olivat erityisen ankaria ja syytetyt useimmiten naisia, juuri kyseisenä aikana. Tunnetuin tapaus on ehkä Antti Lieroinen, joka oli perinyt noitumiskykynsä isältään. Tunnustuksensa mukaan hän näki yöllä unissaan kuka hänen luokseen oli tulossa ja millä asialla. Hänen luonaan käytiin monesta pitäjästä ja varsinkin tiedustelemassa varastettuja tavaroita. Henki, joka näytti Lieroiselle tavaroiden kätköpaikat, pystyi myös aiheuttamaan erilaisia vahinkoja, pysyvän merkin tai jopa kuoleman tavarat varastaneelle. Jos Lieroisen asiakas välttämättä halusi syylliselle tapahtuvan pahaa, antoi hän sen henkensä avulla tapahtua, mutta hän sanoi aina sitä ennen: ”Sinun sielusi päälle minä teen ja en omani” (Jokipii et al. 1959: 523–524).

Oikeuteen Lieroinen joutui syksyllä 1643 kahden kuolemantapauksen johdosta, jotka hänen sanottiin aiheuttaneen. Häntä voi pitää ammattimaisena noitana, sillä hänen palveluksistaan maksettiin. Hän ei myöskään käynyt kirkossa ja hän oli myös maannut toisen miehen vaimon kanssa. Tämä olisi jo yksinään riittänyt kuolemantuomioon 1600-luvulla maallisessa oikeudessa käytetyn Mooseksen lain kohdan 2. Moos. 20:14 mukaan. Niinpä hänet tuomittiin henkirikoskaaren useiden kohtien mukaan roviolla poltettavaksi ja tuomio alistettiin Turun hovioikeudelle. Muutaman päivän päästä Ruoveden käräjien jälkeen häntä syytettiin Hämeenkyrön käräjillä. Kolmannen kerran hän oli syytettynä Vesilahden ylimääräisillä käräjillä. Hovioikeuden päätös Lieroisen tapauksessa tuhoutui Turun palossa 1827, mutta on kuitenkin melko varmaa, että kyseinen päätös oli langettava. On nimittäin olemassa vuodelta 1753 peräisin oleva Abraham Indreniuksen kirjoittama muistiinpano Lieroisen kuolemaa koskevasta perimätiedosta. Kyseisen perimätiedon mukaan Lieroinen poltettiin roviolla Ruovedellä neljännespeninkulman päässä Ruoveden emäkirkolta sijaitsevassa saaressa, joka kulkee vieläkin nimellä Lieransaari (Jokipii et al. 1959: 524–526).

Työssä pohditaan myös sitä, olisiko teilaus- ja mestauspaikkoja mahdollista tutkia arkeologisesti. Lue lisää ja lataa opinnäyte linkistä:

Viljanen, Heidi 2011. Kuolemantuomiot ja niihin liittyvät hautapaikat 1600- ja 1700-luvun Suomessa. Proseminaariesitelmä. Turun yliopisto, arkeologian oppiaineen arkisto.

Lieransaari

Perimätiedon mukaan noituudesta tuomitun Antti Lieroisen kuolemantuomio pantiin täytäntöön polttamalla Ruoveden saaressa, joka nykyisin tunnetaan Lieransaarena. Kuva (johon Lieransaaren sijainti on valmiiksi merkitty) blogista: http://parinapojanjorinoita.blogspot.fi/2009/10/reppumoottorilla-ruovedella.html

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s