Aasia

Staryi Tartasin kaksoishaudat – Ihmisuhrausta vai ydinperheitä?

Viime vuosien kuluessa arkeologit ovat tutkineet Venäjällä Novosibirskin alueella sijaitsevasta Staryi Tartasin kylästä noin kuusisataa hautaa, jotka ajoittuvat 3500 vuoden taakse. Monet haudoista ovat kaksoishautauksia, joihin on laskettu mies ja nainen toisiaan koskettaen. Miksi vainajat on haudattu näin? Staryi Tartasin kaksoishautaukset ovat synnyttäneet erilaisia teorioita, joita hautoja tutkinut professori Vyacheslav Molodin haluaa korostaa hypoteeseina, sillä tutkimukset ovat kesken ja voivat kestää vielä vuosia.

Yhden näkemyksen mukaan hautausten taustalla on voinut olla ihmisuhraus. Staryi Tartasin hautaukset liittyvät laajaan ja monihaaraiseen Andronovon kulttuuriin, joka levisi Keski-Aasian aroille pronssikaudella noin 1800-1400 eaa. Andronovon kulttuurin ihmiset olivat karjankasvattajia ja aikansa innovaattoreita: he harjoittivat metallurgiaa ja olivat ensimmäisiä hevosten vetämiä sotavaunuja käyttäneitä väestöjä. Andronovon kulttuurin aikuisten miesten ja naisten yhteishautaukset on toisinaan nähty osoituksena kulttuurin patriarkaalisuudesta, mutta hautaustapaan mahdollisesti liittynyt ihmisuhraus on saattanut olla uskomuksellista. Osa tutkijoista on liittänyt Andronovon kulttuurin uusiin tulokkaisiin: indoiranilaisiin ryhmiin, joilla on ollut kontakteja muinaisen Intian alueelle. Kulkeutuiko muiden indoiranilaisten kulttuurivaikutusten ohessa pohjoiseen uskomuksia, joihin liittyi ihmisuhraus?

Staryi Tartas - Ihmisuhrausta vai ydinperheitä?

Andronovon kulttuuripiiri ja alueet, joihin kulttuurikontaktit viittaavat. Novosibirskin alue on merkitty mustalla alueen koillisosaan.

Staryi Tartas - Ihmisuhrausta vai ydinperheitä?

Staryi Tartasin pronssikautiset kaksoishautaukset ovat kirvoittaneet teorioita mm. ihmisuhrauksesta.

Länsi-Siperiassa Andronovon kulttuuriin kuuluneet ryhmät ovat toteuttaneet kaksoishautausta sekä ruumis- että polttohautauksena ja joskus näiden yhdistelmänä, kuten Staryi Tartasissa. Elena Kuzʹmina (2007: 340-341) on liittänyt kaikki edellä mainitut kaksoishautaustavat hindulaiseen sati-traditioon, jossa leskeksi jäänyt nainen on surmannut itsensä heittäytymällä miehensä roviolle. Vanhimmat intialaiset veda-tekstit – varhaishindulaisten rituaalitekstien ja hymnien kokoelmat – ajoittuvat samaan aikaan Staryi Tartasin hautausten kanssa, mutta vanhimmat kirjalliset kuvaukset satista ovat huomattavasti myöhäisempiä. Pietarin valtionyliopiston professori Lev Kleinin mukaan Staryi Tartasin yhteisö olisi voinut uskoa intialaisten veda-uskontojen tapaan uudelleensyntymiseen. Miehen ja naisen laskeminen yhteiseen hautaan olisi voinut toimia hedelmöittymisen symbolina tai rituaalisena seksuaalisena kanssakäymisenä, jonka olisi uskottu mahdollistavan vainajan reinkarnaation.

Staryi Tartas - Ihmisuhrausta vai ydinperheitä?

Osa vainajista on haudattu kasvot vastakkain.

Vyacheslav Molodinin mukaan Staryi Tartasin hautaukset on tehty samanaikaisesti, mutta haudoissa näkyy merkkejä haudanryöstöstä, sillä toinen vainajista saattaa olla koskematon ja toinen vahingoittunut (Liesowska 2013). Onko näissä tapauksissa kuitenkaan välttämättä kyse yhtä aikaa haudatuista vainajista? Esimerkiksi Saglinin ja Tagarin skyyttiläisissä haudoissa on merkkejä siitä, että toisen vainajan luita on siirretty toista vainajaa hautaan laskettaessa (Jacobson 1993: 8-9). Tämä tarkoittaisi pitkää aikaa hautausten välillä.

Ajallisesti nuorempia, samalla alueella esiintyneitä skyyttien yhteishautauksia on myös selitetty ihmisuhrauksella, jossa ensiksi kuolleen miehen seuraksi hautaan on laskettu hautajaisrituaalissa surmattu nainen. Skyyttien tapauksessa ihmisuhrausta vastaan puhuu se, että naisten luista puuttuvat merkit väkivallasta. Kuolinsyiden pohtiminen voikin mutkistaa teoriaa ihmisuhrauksesta. Miehet ovat luultavasti kuolleet naisia useammin väkivaltaisesti esimerkiksi taisteluissa, mutta naisten kuolleisuus on todennäköisesti ollut korkeaa synnytysten takia. Näin ollen naiset ovat saattaneet kuolla keskimäärin miehiä aikaisemmin. Olisiko naisia siinä tapauksessa riittänyt uhrattavaksi asti? Haudattujen skyyttinaisten on toisinaan tulkittu olleen arvostettuja papittaria, mutta kuten Esther Jacobson (1993: 8-9) huomauttaa, siitä huolimatta kukaan ei ole koskaan ehdottanut samoista haudoista löytyneiden miesten olleen uhreja näille erittäin korkea-arvoisille naisille.

Kaikki Staryi Tartasin kaksoishautaukset eivät ole miesten ja naisten yhteisiä. Kuten muuallakin Novosibirskin alueella, kalmistossa esiintyy aikuisten ja lasten yhteishautauksia. Joskus samaan hautaan on laskettu kaksi lasta, tai kaksi aikuista ja kaksi lasta. Yhden teorian mukaan haudatut ovat saattaneet kuulua perhekuntiin. Siinä tapauksessa haudat saattaisivat merkitä ydinperheiden syntymistä ja tämänkaltaisten sosiaalisten suhteiden tärkeyttä. Staryi Tartasin vainajista on otettu DNA-näytteitä, joiden analyysien toivotaan tuovan lisätietoa henkilöiden välisistä sukulaisuussuhteista. Aineiston läpikäyminen ja analysointi on kuitenkin hidasta, joten tieteellisiä artikkeleita Staryi Tartasin tutkimustuloksista saattaa joutua odottamaan vielä pitkään. (UM)

Staryi Tartas - Ihmisuhrausta vai ydinperheitä?

Merkitseekö osa Staryi Tartasin haudoista ydinperhe-käsitteen syntymistä?

Staryi Tartas - Ihmisuhrausta vai ydinperheitä?

Staryi Tartasissa on myös lasten kaksoishautauksia.

Kuvat: Siberian Times

Käytetyt lähteet:

Jacobson, E. 1993. The Deer Goddess of Ancient Siberia. A Study in the Ecology of Belief. E.J.Brill, Leiden.

Koryakova, L. & Epimakhov, A. 2007. The Urals and Western Siberia in the Bronze and Iron Ages. Cambridge World Archaeology. Cambridge University Press, Cambridge.

Kuzʹmina, E.E. 2007. The Origin of the Indo-Iranians. E.J.Brill, Leiden.

Liesowska, Anna 2013. Modern science to unlock the secrets of couples holding each other in loving embrace for 3,500 years. The Siberian Times, 27 December 2013.

Okladnikov, A.P. 1990. Inner Asia at the Dawn of History. Sinor, D. (ed.) The Cambridge History of Early Inner Asia, Vol. 1: 41-96. Cambridge University Press, Cambridge.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s