DNA-tutkimus

Keskiaikainen mies sai taudin lampaasta tai sen maidosta

Englannissa kokeiltiin onnistuneesti uutta mikrobiologian menetelmää muinaisten taudinaiheuttajien tunnistamisessa. Sardiniassa 1300-luvulla kuolleelta mieheltä löydettiin Brucella-bakteerin aiheuttama zoonoosi. Warwickin yliopiston kansainvälisestä tutkimuksesta kerrottiin Mbio:ssa julkaistussa artikkelissa.

Tutkimuskohteena oli keski-ikäinen mies, jonka jäännökset löydettiin Sardinian Geridun kaivauksissa. Miehen lantion alueelta löytyi 32 pientä kalkkeumanystyä. Ei ole varmaa, ovatko nystyt alun perin olleet peräisin lantion seudulta vai ylempää vartalosta, esimerkiksi rintakehältä. Lantion alueelta löytyneistä kalkkeutumista onnistuttiin eristämään Brucella melitensis -bakteerin genomi. Löydös yllätti tutkijat, sillä tavallisesti kalkkeutumia pidetään merkkinä tuberkuloosista, joka on yleisin niitä aiheuttava infektio.

Tutkimuksessa käytettiin metagenomiikan menetelmää, jolla voidaan eristää mitä tahansa DNA-sekvenssejä sen sijaan, että keskityttäisiin etsimään yhtä tiettyä taudinaiheuttajaa. Metagenomiikan avulla saadaan tietoa menneistä ja nykyisistä infektioista, sekä taudinaiheuttajien syntymisestä, kehittymisestä ja leviämisestä.

Bruselloosi1

Sardinian Geridun kaivauksissa löydetty mies kuoli 1300-luvulla. Kuva: Kay et al. 2014.

Bruselloosi2

Miehen lantion alueelta löytyneistä kalkkeumanystyistä (kuvassa) eristettiin bruselloosin aiheuttavia bakteereita. Kuva: Kay et al. 2014.

Brucella-bakteereita on useita eri alalajeja. Naudan, lampaan ja vuohen, sekä sian kantamat eri brucellat voivat tarttua ihmiseen ja aiheuttaa vakavan taudin. Sardinialaiselta mieheltä löydetty Brucella melitensis on lampaalla ja vuohella tavattava bakteeri.

Ihmiseen bruselloosi voi tarttua joko pastöroimattomien maitotuotteiden kautta tai suorassa kontaktissa sairastuneisiin kotieläimiin. Elimistöön jouduttuaan bakteeri aiheuttaa bruselloosin, jonka oireina on voimakasta kuumeilua, imusomukkeiden, pernan ja maksan turvotusta, sekä erilaisia keskushermosto-, sydän- ja keuhko-oireita. Hoitamattomana tauti voi kroonistua ja johtaa kuolemaan.

Bruselloosi3

Brucella-bakteereja. Kuva: CDC/Larry Stauffer, Oregon State Public Health Laboratory.

Bruselloosia tavataan edelleen Välimeren alueella mm. Espanjassa, Kreikassa ja Turkissa. Suomessa naudan bruselloosia on tavattu viimeksi vuonna 1960 (Evira), eikä sitä esiinny enää useimmissa muissakaan Euroopan maissa. Lampaan tai vuohen kantamaa lajia Suomessa ei tiedetä esiintyneen ainakaan lähimenneisyydessä.

Lue lisää Warwickin yliopiston tutkimuksesta Open Access -artikkelista:

Kay, G.L, Sergeant, M.J., Giuffra, V., Bandiera, P., Milanese, M., Bramanti, B., Bianucci, R. & Pallen, M.J. 2014. Recovery of a Medieval Brucella melitensis Genome Using Shotgun Metagenomics. mBio, July/August 2014, vol. 5 no. 4.

Sanastoa

Metagenomiikka: Kokonaisen yhteisön geenien ja mikrobiston koostumuksen tutkimusta, esim. maaperän eliöyhteisön tai ihmisen suoliston organismien. Metagenomiikalla on runsaasti sovelluskohteita, ja sen avulla saadaan tietoa menneistä ja nykyisistä infektioista, sekä taudinaiheuttajien syntymisestä, kehittymisestä ja leviämisestä.

Zoonoosi: Eläinten ja ihmisten yhteinen tartuntatauti, joka on yleensä mikrobin, viruksen tai parasiitin aiheuttama. Zoonooseja ovat bruselloosin lisäksi mm. borrelioosi, salmonella, tuberkuloosi, myyräkuume, suu- ja sorkkatauti, vesikauhu, ekinokokkoosi ja toksoplasmoosi.

 

 

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s