Baltia

Raision Siiri I –polttokenttäkalmiston esineistöä rautakaudelta

Heidi Viljanen, FM – Turun yliopisto.

Tein pro gradu -työni Raision Ihalan Siiri I:n rautakautisen polttokenttäkalmiston pronssi- ja hopeaesineistä, joita säilytetään Turun yliopiston arkeologian oppiaineen kokoelmissa. Kalmistosta löytyneistä esineistä osa on Manner-Suomessa harvinaisia tai aikaisemmin tuntemattomia. Tässä kirjoituksessa esittelen näitä esineitä.

Siiri I:n kaivauksilta löytyi neljä katkelmaa, jotka ovat mahdollisesti voineet olla tasavarsi- tai kupurasolkien nuppeja. Nuppikoristeiset tasavarsisoljet edustavat skandinaavista muotoa ja niitä on löydetty aikaisemmin vain yksi Ahvenanmaalta. Ahvenanmaalta on löydetty myös yksi 900-luvulle ajoittuva nuppikoristeinen kaksikuorinen pyöreä solki ja sieltä tunnetaan myös nuppikoristeisia ovaalin muotoisia kupurasolkia.

Solkien katkelmia. Kuva: Heidi Viljanen.

Solkien katkelmia. Kuva: Heidi Viljanen.

Kaivauksilta löydetyistä neuloista yksi on rengasneula, jollaisia on aikaisemmin löydetty yksi Turun saaristosta Kyrksundetistä. Neula edustaa länsiskandinaavista tyyppiä. Rengasneuloja on löydetty Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Venäjältä.

Länsiskandinaavinen rengasneula, jollainen on aikaisemmin löytynyt vain Kyrksundetista. Kuva: Heidi Viljanen.

Länsiskandinaavinen rengasneula, jollainen on aikaisemmin löytynyt vain Kyrksundetista. Kuva: Heidi Viljanen.

Rannerenkaiden katkelmista viisi on tehty kahdesta tai useammasta kierretystä pronssitangosta. Kahdesta tangosta kierretyt rannerenkaat ovat harvinaisia niin Suomessa kuin Ruotsissa, mutta yleisiä Virossa, Inkerinmaalla ja Gotlannissa. Vanhimmat ajoittuvat 1000-luvulle ja nuorimmat keskiajalle. Suomessa niiden käyttö on ajoitettu ristiretkiajalta keskiajalle.

Rannerenkaan katkelma. Kuva: Heidi Viljanen.

Rannerenkaan katkelma. Kuva: Heidi Viljanen.

Häränsilmäleimoilla koristellulle ketjunjakajalle on vastine Latviasta Väinäjoen ympäristöstä ja se ajoittuu 900–1200-lukujen välille. Puhkonaisilla rei’illä ja parittaisilla kolmioleimariveillä koristeltu löytö voi mahdollisesti olla levymäinen ketjunjakaja, jonka avulla ketjut on pidetty järjestyksessä.

Häränsilmäleimoilla koristeltuja ketjunjakajia. Kuva: Heidi Viljanen.

Ketjunjakajia Raision Siiri I:n kalmistosta. Kuva: Heidi Viljanen.

Häräsilmäleimakoristeisen riipuksen katkelman kaltaisia riipuksia on löydetty Suomesta aikaisemmin vain yksi Kalannin Lehtimäestä. Ristinmuotoiselle riipukselle on vastaavuus liiviläisissä löydöissä ja spiraalikoristein riipus muistuttaa koristeaiheiltaan permiläisen alueen koristeluita. Riipuksen ajoitus on viikinkiaika tai sitä edeltävät ajanjaksot.

Riipuksia Raision Siiri I:n kalmistosta. Kuva: Heidi Viljanen.

Riipuksia Raision Siiri I:n kalmistosta. Kuva: Heidi Viljanen.

Lähteet:

Brøndstedt, Johannes (1936). Danish Inhumation Graves of the Viking Age: A Survey. Boëthius, Axel et al. (Ed.). Acta Archaeologica VII. 81-228. Fr. Bagges Kgl. Hofbogtrykkeri: Køebenhavn.

Edgren, Torsten (1995). Kyrksundet i Hitis. Ett arkeologiskt forskningsprojekt kring av ”det danska itinerariets” hamnar i sydvästra Finlands skärgård. Budkavlen 1995. 48-66. Institutet för folklivsforskning vid Åbo Akademi. Åbo Akademis tryckeri: Åbo.

Kivikoski, Ella (1973). Die Eisenzeit Finnlands. Oy WEILIN + GÖÖS Ab: Helsinki.

Korkeakoski-Väisänen, Kristiina (1981). Manner-Suomen viikinki- ja ristiretkiajan rannerenkaat ja niiden ornamentiikka. Karhunhammas 5. Turku.

Petersen, Jan (1928). Vikingetidens smykker. Dreyers Grafiske Anstalt: Stavanger.

Spirğis, Roberts (2005). Die Brustgehänge mit Schildkrötenfibeln der Daugava- Liven im 10.-13. Jh. Mäntylä, Sari (Ed.). Rituals and Relations. Studies on the Society and Material Culture on the Baltic Finns. 84-104. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia Humaniora 336. Gummerus Printing: Saarijärvi.

Thunmark-Nylén, Lena (1984). 2. Ringnadeln. Arwidsson, Greta (Ed.) Birka Untersuchungen und Studien II: 1. Systematische Analysen der Gräberfunde. 5-14. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien. AB C O Ekblad & Co: Västervik.

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s