Aasia

Joulusaaren tuntematon sotilas

Australialle kuuluva Joulusaari sijaitsee Intian valtamerellä, noin 300 km Indonesian Jaavan saaresta etelään. Saari on saanut nimensä siitä, että englantilainen kapteeni William Mynors ohitti saaren joulupäivänä 1643. Ensimmäinen jalkautuminen saarelle tapahtui vasta 1688, jolloin saari havaittiin asumattomaksi. Nykyisin Joulusaarella asustaa hieman yli 2000 ihmistä, mutta varsinaista alkuperäisväestöä saarella ei koskaan ole ollut. 1800-luvun lopulla saarelle perustettiin kaivos ruudin valmistusmateriaalina käytetyn guanon hankkimiseksi. Kaivoksen työntekijät olivat intialaisia, singaporelaisia, kiinalaisia ja malesialaisia, ja vain kaivoksen johdossa työskentelevät henkilöt olivat eurooppalaista alkuperää. Nykyinen väestö on pääasiassa 1800-luvulla saarelle asettuneiden kaivostyöläisten jälkeläisiä.

Australialle kuuluva Joulusaari sijaitsee lähellä Jaavan saarta.

Helmikuussa 1942 Joulusaaren edustalla havaittiin pelastuslautta, jossa oli tuntemattoman miehen ruumis. Huonossa kunnossa ollut ruumis kuului nuorelle valkoihoiselle miehelle, ja se oli ilmeisesti ajelehtinut merellä jo jonkin aikaa. Koska pelastuslautta näytti olevan australialaista tekoa, oletettiin miehen olevan peräisin Australian laivastoon kuuluneesta HMAS Sydneystä, joka upposi marraskuussa 1941 saksalaista Kormorania vastaan käydyn meritaistelun jälkeen. Molempien laivojen tarkka uppoamispaikka paikannettiin vasta 2008 hylkyjen löytyessä Australian länsirannikon lähistöltä. Miehen jäänteet haudattiin Joulusaaren Flying Fish Coven vanhalle eurooppalaiselle hautausmaalle sotilaallisin hautajaismenoin pian löytymisensä jälkeen.

Joulusaaren pohjoisrannalla sijaitsevan Flying Fish Coven maisemia. Vanha eurooppalainen hautausmaa sijaitsee rannikon läheisellä rinteellä. Kuva: Magnus Manske/Wikimedia Commons.

Vuonna 2006 Joulusaarella tehtiin arkeologisia tutkimuksia Australian puolustusministeriön aloitteesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli vuoden 1942 vainajan löytäminen ja tarkempi tunnistaminen. Koska haudalla tiedettiin aikasemmin olleen muistoristin, hauta pystyttiin paikantamaan vanhojen valokuvien ja saarella lapsuutensa viettäneiden vanhusten haastattelujen perusteella.

Arkeologisessa kaivauksessa löydettiin vainaja, joka oli haudattu 150×80 cm kokoisessa, suorakaiteen muotoisessa arkussa. Vainaja oli arkussa kasvot alaspäin, polvet taipuneena, ilmeisesti löytöhetkeä vastaavassa asennossa. Myös pieniä painonappeja sekä jäänteitä vaatetuksesta saatiin esiin. Pienten metallirenkaiden perusteella vainaja oli ennen hautaan laskemista kääritty purjekankaaseen tai muuhun sen tapaiseen materiaaliin. Nappien analyysi osoitti ne australialaisvalmisteisiksi ja haudassa säilyneiden kankaanjäänteiden tutkimus osoitti vainajan vaatetuksen olleen valkoinen. Australian laivaston historiallisten dokumenttien mukaan 1940-luvulla valkoista asua käyttivät yleensä joko upseerit tai insinööriupseerit, eivät niinkään miehistön jäsenet.

Vainaja oli epätavallisen kokoisessa arkussa vatsallaan, polvet taivutettuna (Kuva: Lowe 2007, Fig 23).

Joulusaaren kymmenet miljoonat ravut vaeltavat joka talvi sademetsästä rannikkolle lisääntymään. Rapujen vaelluksista johtuen vanhan hautausmaan maanpinnan todettiin vuonna 1997 olevan pehmeää ja epävakaata (Gibbs 1997: 4). Kuva: Ian Usher /Wikimedia Commons.

Osteologisesti kiinnostava piirre vainajalla olivat molempien nilkkojen nivelissä havaittavat kulumat (squatting facets), jotka viittasivat siihen, että mies oli viettänyt pitkiä aikoja kyykyssä. Kyseiset kulumat ovat harvinaisia modernilla eurooppalaisella väestöllä, joten miehen spekuloitiin kasvaneen mahdollisesti alueella, jossa oli tavallisempaa kyykistyä kuin käyttää tuoleja. Samanlaiset kyykistymisen aiheuttamat kulumat ovat olleet yleisiä ajanlaskun alun tienoilta keskiajan loppupuolelle saakka, mikä kertoo elintapojen muutoksesta uudelle ajalle tultaessa (Boulle 2001). Nilkan kulumien lisäksi Joulusaaren vainajan kallossa havaittiin sirpalekranaatin aiheuttamia vammoja, jotka ovat aiheuttaneet miehen kuoleman.

Esimerkkikuva samanlaisista nivelpintojen kulumista, joita Joulusaaren vainajalta löydettiin. Kuva: Piata Universitatii 2010.

Tuntemattoman vainajan jäänteistä tehdyn DNA-analyysin tulokset eivät onnistuneet. Tutkijoiden tarkoituksena onkin yrittää löytää HMAS Sydneyllä olleiden miehistön jäsenten sukulaisia, joihin vainajan DNA:ta voitaisiin verrata. Vainajan jäänteet haudattiin uudelleen Geraldtonin sotilashautausmaalle Australiaan sotilaallisin seremonioin 2008. (UM)

Käytetyt lähteet:

Billson, Bruce (2007). Further results in relation to Christmas Island remains. (Lehdistötiedote 12.2.2007).

Boulle, Eve-Line (2001). Evolution of two human skeletal markers of the squatting position: A diachronic study from antiquity to the modern age. American Journal of Physical Anthropology vol 115, issue 1: 50-56.

Cole, Terence (2009). The Loss of HMAS Sydney II, vol 2. Department of Defence, Canberra.

Gibbs, Martin (1997). The Corpse in the Carley Float: An archaeological survey of the Christmas Island Cemetery and the possible burial site of an HMAS Sydney Sailor. Department of Maritime Archaeology, Western Australian Maritime Museum, Report no 131.

Lowe, Tony (2007). Locating the Grave of the Unknown Sailor, Christmas Island 2006. Report to Royal Australian Navy, Department of Defence. Casey & Lowe Pty Ltd. Archaeology and Heritage.

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s