Antiikin Kreikka ja Rooma

Rakkautta haudan takaa?

Ulla Moilanen – Turun yliopisto.

Arkeologia on tiedettä, jossa asioita tarkastellaan analyyttisesti ja objektiivisesti. Kenties tämän takia muinaiset ihmiset näyttäytyvät tutkimuksissamme jossain määrin viileinä, etäisinä ja persoonattomina. Vaikka ihmisten tunteita ja ajatuksia ei voi kaivaa, on totuus kuitenkin se, että tutkimamme ihmiset ovat olleet biologisesti kanssamme samanlaisia, ja siksi samanlaista on ollut heidän kokemansa tunteiden kirjo. Myös aiemmin eläneiden ihmisten elämässä on ollut onnea, iloa, pelkoa, vihaa ja surua, sekä tietysti myös hellyyttä, kiintymystä ja rakkautta. Joskus arkeologinen aineisto voi tuoda vastaan  tuhansien vuosien takaisia tragedioita, joiden taustalta paljastuu kuitenkin inhimillisyyttä, lempeyttä ja välittämistä. Tällaisia ovat esimerkiksi Teppe Hasanlun ja Kyproksen Kourionin tapaukset.

Teppe Hasanlun ”6000 vuotta vanha suudelma” ajoittuu todellisuudessa vuoden 800 eKr tienoille.

Teppe Hasanlun ”6000 vuotta vanha suudelma” ajoittuu todellisuudessa vuoden 800 eKr tienoille.

Muinainen itäassyrialainen kaupunki Teppe Hasanlu sijaitsee nykyisen Iranin luoteisosassa. Kaupunki tuhoutui 800-luvulla eKr sotaisassa hyökkäyksessä ja jätti jälkeensä lähes koskemattoman kaupunkikerroksen, jota on tutkittu vuosien 1956-1974 välillä. Tutkimuksissa paljastui lukuisia merkkejä palatsien ja temppelien tuhosta, tulipaloista, sekä sotatoimista. Paikalta on kaivettu mm. haarniskojen osia, aseita ja rakennusten sortuessa surmansa saaneiden ihmisten luurankoja. Yksi kuuluisimmista löydöistä tunnetaan nimellä ”6000 vuotta vanha suudelma”, vaikka sen todellinen ikä on puolet nuorempi. Löytö tehtiin vuoden 1972 kaivauksissa tutkittaessa palatsiin kuulunutta savitiilestä muurattua viljasäiliötä tai varastohuonetta. Huoneesta löydettiin miehen ja naisen luurangot, jotka makasivat kasvokkain lähellä toisiaan. Nainen lepäsi kyljellään miehen käsivarren päällä, hänen kasvonsa oli kohotettu kohti miehen kasvoja, ja hänen kätensä ilmeisesti kurkotti kohti miehen huulia. Molemmat olivat nuoria aikuisia, eikä luissa näkynyt merkkejä vammoista. Naisen pään alla oli laakea kivi, mutta luurankojen yhteydestä ei löytynyt mitään esineitä, mikä viittasi löydön olevan jotain muuta kuin varsinainen hautaus. Esitetyn tulkinnan mukaan kyseessä voisi olla kaksi rakastavaista, jotka ovat piiloutuneet palatsiin tehtyä hyökkäystä ja kuolleet pienessä kammiossa hapenpuutteeseen.

Kyproksen Kourionin maanjäristyksessä vuonna 365 jKr menehtynyt perhe.

1980-luvun puolivälissä kaivettiin Kyproksen Kourionissa maanjäristyksessä vuonna 365 jKr tuhoutunutta kaupunkia. Tuhoutuneista rakennuksista löytyi useita järjistyksessä surmansa saaneita ihmisiä, kenties koskettavimpana kaikista eräästä talosta löytyneet perheen jäänteet. Suurten katonlohkareiden alle jäänyt nainen piti käsivarsiensa suojassa noin puolentoistavuoden ikäistä lasta ja päällimmäisenä oli ilmeisesti perheen isä, joka on yrittänyt suojata vartalollaan naista ja lasta sortuvan katon kappaleilta. On myös ehdotettu, että Kourionin järistys olisi tapahtunut ihmisten ollessa vielä yöpuulla, jolloin vainajat olisivat jääneet niihin asentoihin, joissa ovat nukkuneet.

Italian Modenan 500-600-luvulle ajoittuvan hautauksen vainajat lepäävät haudassa käsi kädessä.

Edellä mainitut esimerkit ovat tapauksia, joissa vainajat ovat jääneet kuolinsijoilleen, mutta joskus vainajia on asetettu hautoihin asentoihin, jotka saattavat symboloida niitä tunteita, joita heihin on eläessä liittynyt. Kenties muutamat poikkeukselliset kaksoishautaukset kertovat siitä, että hautaajien mielestä parien kiintymys toisiinsa on ollut niin merkittävää, että sitä on painotettu myös hautausrituaalissa. Vuonna 2006 kaivettiin Italian Modenasta 500-600-luvulle jKr ajoittuva aikuisen pariskunnan hauta. Vainajat makasivat haudassa vierekkäin, mutta limittyvät sormien luut viittasivat siihen, että vainajien kädet on tarkoituksella liitetty yhteen. Lisäksi miehen selkärangan asento viittasi siihen, että vainajien kasvot on alunperin käännetty toisiaan kohti, mutta ilmeisesti läheisen joen tulvavesi on siirtänyt miehen kalloa hautauksen jälkeen. Tutkittu nekropolis kuului hautauksen tekoaikaan Mutinan alueeseen ja se on mahdollisesti ollut yhden tilan käyttämä. Haudan rakenteen perusteella henkilöt eivät ole kuuluneet ajan varakkaimpaan väestöön. Kaksoishautauksen vainajien mukaan ei ollut asetettu antimia, ellei sellaiseksi voi laskea luurankojen yhteydestä löytynyttä pronssisormusta. Koska sormuksia oli tuohon aikaan käytetty avioliiton symbolina jo satojen vuosien ajan, on mahdollista, että kaksoishautaus on voinut kuulua avioparille.

Italiasta, Valdarosta löytyneen neoliittisen kaksoishautauksen pari näyttää syleilevän toisiaan.

Italiasta, Valdarosta löytyneen neoliittisen kaksoishautauksen pari näyttää syleilevän toisiaan.

Vuonna 2007 löydettiin uusi kaksoishautaus Valdarosta, joka sijaitsee Italiassa lähellä Mantovaa, johon puolestaan Shakespeare sijoitti Romeon ja Julian traagisen rakkaustarinan tapahtumia 1500-luvulla. Media risti löydön Valdaron rakastavaisiksi. Vainajat on haudattu kasvokkain hyvin lähelle toisiaan, kädet ja jalat yhteen kiedottuina. Hautaus ajoittuu neoliittiselle kivikaudelle (n. 4000 eKr.), jolloin kaksoishautaukset ovat melko harvinaisia. Tavallisesti hautoja kaivettaessa luut nostetaan maasta yksitellen, mutta tässä tapauksessa haluttiin säilyttää vainajien ainutlaatuinen asento. Koko hauta nostettiin maasta suurena paakkuna valjaiden avulla, asetettiin puulaatikkoon ja lähetettiin Comon Civici-museon arkeologiseen laboratorioon lisätutkimuksia varten. Museossa jäänteille tehtiin DNA-tutkimuksia, 3D-laserskannaus ja röntgentutkimus, joilla haluttin saada lisätietoa vainajista, heidän elämästään ja kuolinsyistään. Analyysien mukaan haudatut ovat noin 20-vuotiaana kuolleet nuori mies ja nainen. Miehen niskan läheltä löydettiin piinuolenkärki ja naisen lantion kohdalta kaksi piiveistä, mitkä johtivat aluksi spekulaatioon uhrauksesta tai väkivaltaisesta kuolemasta. Luista ei kuitenkaan löytynyt murtumia tai mikrotraumoja, joita kyseiset esineet olisivat niihin voineet jättää, joten kenties esineet ovat sittenkin olleet hauta-antimia. Valdarosta ei tunneta neoliittisia asuinpaikkoja, mutta alueella virtaavat joet ovat tehneet paikasta ihanteellisen metsästystä, kalastusta ja viljelyä ajatellen. Neoliittinen Valdaro olisi ollut kehittynyt yhteisö, jolla on ollut pääsy tärkeille kauppareiteille ja läheiset siteet naapuriyhteisöihin.

Joskus myös ranskalaiset 500-600-luvulle ajoittuvat miesten kaksoishautaukset, joita on tutkittu mm. Lothringenin Ennerystä ja Audun-le-Tichesta, on nähty samaa sukupuolta olevien rakastavaisten hautauksina. Nämä hautaukset mahdollistavat erilaisia tulkintavaihtoehtoja ja niistä onkin kummunnut runsaasti keskustelua. Joidenkin mielestä ainakin Valdaron pari, joka tutkimustenkin jälkeen näyttäisi jäävän syleilyyn, on ikuisen rakkauden symboli. Vaikka tunteiden esiinsaaminen arkeologisesta aineistosta on mahdotonta, voimme ystävänpäivän kunniaksi kenties tunnustaa sen, että myös esihistoriallinen ihminen on ollut tunteva henkilö, ja jossakin on ollut hänenkin rakkautensa kohde.

Tietokonerekonstruktio "Valdaron rakastavaisten" hautauksesta.

Tietokonerekonstruktio ”Valdaron rakastavaisten” hautauksesta.

Käytetyt lähteet:

Dandamaev, Muhammad A. & Lukonin, Vladimir G. (1989). The Culture and Social Institutions of Ancient Iran. Cambridge University Press, Cambridge.

Geller, Pamela L. (2009). Bodyscapes, Biology, and Heteronormativity. American Anthropologist, Volume 111, Issue 4: 504-516.

Halsall, Guy (2010). Cemeteries and Society in Merovingian Gaul: Selected Studies in History and Archaeology, 1992-2009. Brill Academic Publishers, Netherlands.

Meyers, Katy (2011). Can you excavate love? Bones Don’t Lie -blogi.

Soren, David & James, Jamie (1988). Kourion: The search for a lost Roman city. Anchor Press, New York.

Urbanus, Jason (2008). Eternal Embrace. Archaeology, Volume 61 Number 1, 2008

1 reply »

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s