Etiikka

Rikoksentekijän ruumis tutkimuskohteena

Leicesterin ja Hertfordshiren yliopistojen 2011 alkaneessa viisivuotisessa yhteisprojektissa Harnessing the Power of the Criminal Corpse tutkitaan rikoksentekijöiden ruumiisiin liittyviä merkityksiä sekä rikollisten ruumiiden käsittelyä ja kohtelua 1600-luvulta nykypäivään. Laaja-alaisessa projektissa hyödynnetään arkeologian lisäksi lääketieteen ja rikosoikeuden historiaa, kansanperinnettä, kirjallisuutta ja filosofiaa.

Rikollisen kuoltua hänen ruumiinsa oli edelleen voimakas objekti, jolla oli sosiaalisen ja symbolisen voiman lisäksi lääketieteellistä, juridista, poliittista ja tieteellistä valtaa. Vaikka rikosoikeuden historiaa tutkineet ovat selvittäneet historiallisten rangaistusten fyysistä ja julkista luonnetta, on olemassa vain vähän tutkimuksia siitä, mitä ruumiille on teloituksen jälkeen tapahtunut. Esimerkiksi Britanniassa 1750-1830-lukujen välillä oli käytössä kaksi pääasiallista käsittelytapaa: ruumiin ketjuihin ripustaminen tai ruumiinavaus ja ruumiin paloittelu. Julkiselle paikalle ripustettu ruumis saatoi toimia pelotteena, mutta se on voinut myös olla parjauksen kohde. Leikkely puolestaan liittyy anatomian ja lääketieteen opintoihin, mutta myös ruumiiseen julkisen viihteen tai spektaakkelin välineenä. Esimerkiksi Cambridgessa rikollisen ruumista saatettiin leikellä usealle eri yleisölle, joista lääketieteen ja kirurgian opiskelijat muodostivat vain yhden osan. Osa yleisöstä jopa maksoi päästäkseen katsomaan ruumiin dissektiota pieniin paloihin.

Projektin tarkoituksena on myös pohtia sitä, onko rikollisen yhteiskuntaluokka, sukupuoli, etninen alkuperä tai tehdyn rikoksen laatu vaikuttanut ruumiin käsittelyyn tai kohteluun henkilön kuoltua. Tutkimuksella selvitetään myös rikoksentekijän ruumiseen liittyviä uskomuksia ja magiikkaa. Erilaisten teemojen tutkimus valottaa vallan ja arvojen käsitteellistämistä sekä lähestyy näihin epäsuorasti liittyviä filosofisia kysymyksiä. Analyysien avulla päästään myös kohti ihmisruumiiden kohtelun ja käsittelyn etiikkaa. Hermeneuttinen lähestymistapa auttaa ymmärtämään historiaa ja tuottaa muun muassa tietoa siitä, mitä ihmiset pitivät oikeana kunkin aikakauden historiallisessa kontekstissa.

Projektin arkeologinen osuus tutkii sitä, minkälaisessa tilassa rikoksentekijän ruumis on haudattu ja minkälaisiin paikkoihin haudat on sijoitettu. Arkeologisesti tunnetaan vain muutamia ihmisjäännöksiä, joita on leikelty anatomisesti. Mitä muille on tapahtunut? Tutkimukseen liittyviä arkeologisia teemoja ovat myös muun muassa profaanien hautaustapojen tutkimus ja rikollisten hautapaikkojen paikantaminen maastossa.

1700-luvulla hirtetyn murhaajan Elizabeth Brownriggin luuranko esillä Royal College of Surgeonsissa.

Lisätietoa projektin kotisivulla: http://www2.le.ac.uk/departments/archaeology/research/criminal-bodies-1

Projektiin liityvä blogi rikollisten ruumiseen liityvästä kansanperinteestä: The Folklore of the Criminal Corpse

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s